Kommunikatiivinen suunnittelu ja taloudelliset epätasapainot
Kommunikatiivinen suunnittelu on noussut keskiöön suunnittelututkimuksen alalla, ja sen ajatuksia on pyritty soveltamaan myös käytännössä erilaisissa suunnitteluprosesseissa. Kommunikatiivinen suunnittelu nojaa vahvasti Jürgen Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoriaan, ja tämä teoria keskittyy...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Others |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2016
|
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605211835 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201605211835 |
| Summary: | Kommunikatiivinen suunnittelu on noussut keskiöön suunnittelututkimuksen alalla, ja sen ajatuksia on pyritty soveltamaan myös käytännössä erilaisissa suunnitteluprosesseissa. Kommunikatiivinen suunnittelu nojaa vahvasti Jürgen Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoriaan, ja tämä teoria keskittyy toimijoiden välisiin kielellisiin vuorovaikutuksen tilanteisiin. Tätä teoriaa on pyritty soveltamaan ja käyttämään suunnittelututkimuksessa. Kommunikatiivinen suunnittelu korostaa demokraattisempia ja osallistavia suunnitteluprosesseja, joissa myös erityisesti kehitettävän alueen kansalaisilla on mahdollisuus mielekkäästi vaikuttaa ympäristönsä kehittämiseen. Keskittyessään kommunikaatioon ja valtasuhteiden poistamiseen suunnitteluprosesseissa ilmenevistä kommunikaatiotilanteista, kommunikatiivinen suunnittelu on kuitenkin jonkin verran laiminlyönyt taloudellisten valtasuhteiden vaikutusta suunnitteluprosessien lopputuloksiin. Se olettaa toimijoiden välisten valtasuhteiden ilmenevän heidän välisissä kommunikaatiotilanteissa, vaikka suunnittelun lopputuloksiin vaikuttavat myös toimijoiden väliset taloudelliset epätasapainot.
Kommunikatiivisessa suunnittelussa tarvitsee ottaa huomioon myös yhteiskuntaluokkien väliset suhteet, jos sen ideaalien mukaista demokraattisempaa ja osallistavampaa suunnittelua halutaan tuoda käytäntöön. Pyrin tutkielmassani tuomaan esille miten taloudellisten aspektien laiminlyönti saattaa tuottaa tilanteen, jossa valtaapitävät intressit voivat käyttää hyväksi kommunikatiivisen suunnittelun ideaa. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi tehokkaana julkisen legitimoinnin välineenä, ja löytää hyväksyntää näennäisesti demokraattisille prosesseille, jotka todellisuudessa eivät perustu kommunikatiivisille ideaaleille. Tuon esimerkkitapausten avulla esille sitä, miten kommunikatiivisissa suunnitteluprosesseissa nämä ongelmat tulevat esiin käytännössä. Kommunikatiiviseen suunnitteluun tarvitaankin esimerkiksi rohkeampaa luokkakonfliktien ja taloudellisen eriarvoisuuden analyysia, jotta sen ideaalit toteutuisivat paremmin. Toisaalta argumentoin, että suunnittelijan rooli yhteiskuntajärjestyksen uusintajana ei mahdollista erityisen radikaalia rakenteellista muutosta, jolloin muutos kohti entistä demokraattisempaa suunnittelua, ei voi myöskään tulla pelkästään suunnittelijoiden ammattikunnan sisäisistä ratkaisuista, vaan tähän tarvitaan lisäksi laajempaa muutosta. |
|---|