”Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo”:etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä
Tämä Pro gradu -tutkielma on fenomenografinen tutkimus etsivän nuorisotyön asiakkaiden käsityksistä etsivästä nuorisotyöstä. Fenomenografia on laadullinen tutkimussuuntaus, joka ei pyri yleistettävään tietoon, vaan se pyrkii kuvaamaan ja ymmärtämään pienen joukon erilaisia käsityksiä tutkittavasta i...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Dissertation |
Language: | Finnish |
Published: |
University of Oulu
2016
|
Subjects: | |
Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605131766 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201605131766 |
Summary: | Tämä Pro gradu -tutkielma on fenomenografinen tutkimus etsivän nuorisotyön asiakkaiden käsityksistä etsivästä nuorisotyöstä. Fenomenografia on laadullinen tutkimussuuntaus, joka ei pyri yleistettävään tietoon, vaan se pyrkii kuvaamaan ja ymmärtämään pienen joukon erilaisia käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Fenomenografisessa tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita ihmisten käsitysten eroavaisuuksista.
Teoreettisessa viitekehyksessä avaan etsivän nuorisotyön kehittymisen vaiheita ja etsivän nuorisotyön tilastoituja lukuja. Perehdytän lukijat etsivän nuorisotyön työmuodon periaatteisiin ja lainsäädäntöön. Etsivä nuorisotyö on työmuotona uusi ja se lakisääteistettiin vasta vuonna 2011. Etsivän nuorisotyön periaatteiden mukaisesti se on nuorelle vapaaehtoista. Tavoitteena on löytää tuen tarpeessa oleva nuori ja ohjata hänet palveluiden piiriin. Etsivä nuorisotyö on aloitettu, koska haluttiin estää nuorten syrjäytymistä. Käsittelen teoriaosuudessa syrjäytymisen käsitettä nuorten näkökulmasta ja tuon esille syrjäytymiskehityksen kannalta oleellisia asioita.
Tutkimukseen osallistui kahdeksan nuorta, jotka olivat olleet etsivän nuorisotyön asiakkaita yhdeksästä kuukaudesta aina viiteen vuoteen asti. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla joulukuun 2015 ja tammikuun 2016 aikana. Aineisto analysoitiin fenomenografisen aineiston analysoinnin periaatteiden mukaisesti nelivaiheisesti tiivistäen. Ensin haastatteluaineisto litteroidaan, sitten etsitään merkitykselliset ilmaisut, muodostetaan alakategorioita sekä lopuksi yläkategorioiden joukko.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että etsivä nuorisotyö koettiin luotettavaksi avuksi ja etsivän nuorisotyön asiakkuuteen hakeudutaan usein itse. Asiakkuus saattaa siirtyä myös toisen kunnan etsivästä nuorisotyöstä tai ilmoitus tapahtuu toisen asteen oppilaitoksen toimesta kun nuoren opiskelut keskeytyvät. Nuorten käsitysten mukaan etsivä nuorisotyö oli auttanut heitä koulu- ja opiskeluasioissa, päihde- ja mielenterveysasioissa sekä tukenut nuorten itsenäistymistä. Nuoret arvioivat elämäntilanteensa muuttuneen parempaan suuntaan. Muutoksia koettiin tapahtuneen taidollisella tasolla, asenteiden koettiin muuttuneen ja konkreettisissa asioissa oli tapahtunut muutoksia. Nuoret kertoivat osaavansa hoitaa omia asioitaan paremmin, valmistuneensa ammattiin ja suhtautuvansa positiivisemmin koulua kohtaan. Tutkimuksessa tuli esille myös, ettei konkreettisia muutoksia oltu koettu tapahtuneen, vaan elämän koettiin olevan samanlaista kuin ennen etsivän nuorisotyön asiakkuutta. Tämän tutkimuksen tulosten merkittävin tulos on, että etsivästä nuorisotyöstä on ollut apua nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuoret ovat saaneet apua juuri syrjäytymistä ehkäiseviin asioihin, kuten koulu- ja opiskeluasioihin, itsenäistymiseen ja päihde- ja mielenterveysasioihin.
Tutkimus on toteutettu eettisyys ja luotettavuus huomioiden. Luotettavuuden ja eettisyyden takaavat tekemieni ratkaisujen perusteltavuus, huolellisuus tutkimuksen eri vaiheissa ja tutkimuksen etenemisen kuvaaminen sekä avoimuus tutkimusaineistolle. |
---|