Zwei Sprachen und zwei Kulturen:der Einfluss der Sprachen und der Kulturen auf die Identität einer zweisprachigen Person

• Main Author: Niemelä, H. (Hanne)
• Format: Dissertation
• Language: German
• Published: University of Oulu 2016
• Subjects: German Philology
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605051647; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201605051647

Das Ziel dieser Arbeit ist die kulturelle Identität zweisprachiger Personen von sechs Fallbeispielen aus zu untersuchen. Sechs Zweisprachige, die Finnisch und Deutsch sprechen, wurden interviewt. Die Interviews wurden im Dezember 2014 und Februar 2015 geführt, vier davon persönlich und zwei via Skype. Die Fragen, die den Interviewten gestellt wurden, basierten auf die Theorie über Muttersprache, Zweisprachigkeit und Identität. Die Fragebögen bestanden aus zwei Teilen: es gab Fragen über den sprachlichen Hintergrund und über die kulturelle Identität der Informanten. Diese Arbeit zeigt die Komplexität der Konzepte, die im Alltagsverständnis oft eindeutig scheinen. Zum Beispiel sind Konzepte wie Muttersprache, Zweisprachigkeit und Identität schwierig zu definieren und diese Arbeit hat mehrere Perspektiven gegeben, sie zu betrachten. Zum Beispiel geben die unterschiedlichen Hintergründe der Interviewten eine Möglichkeit dazu. In dieser Arbeit wird die Bedeutung der Umgebung auf eine zweisprachige Person klar, egal ob die Rede von der sprachlichen oder von der kulturellen Umgebung ist. Sowohl die Sprache als auch die Kultur können an Bedeutung verlieren oder gewinnen, wenn man in verschiedenen Umgebungen lebt oder anders empfänglich für eine gewisse Sprache oder eine gewisse Kultur wird. Die Umgebung kann also sehr wichtig sein, aber es muss auch erwähnt werden, dass sie nicht immer ausschlaggebend für die kulturelle Identität ist und Beispiele dafür können auch in dieser Arbeit gesehen werden. Zum Beispiel hat eine von den Interviewten nur in Finnland gewohnt, trotzdem identifiziert sie sich auch mit Deutschen. Es kann auch erwähnt werden, dass der Einfluss von den beiden Kulturen nicht total verschwindet, obwohl die Umgebung und die Wichtigkeit von einer Kultur wechseln können. So kann behauptet werden, dass alle Zweisprachigen eine transkulturelle Identität haben. Diese Arbeit kann außer den Interviewten auch anderen Zweisprachigen nützen. Die Arbeit gibt den Zweisprachigen die Möglichkeit, über eigene Zweisprachigkeit und Identität zu reflektieren. Für andere Menschen kann die Arbeit ein weiteres Verständnis über die Vielfältigkeit der Zweisprachigkeit und der zweisprachigen Menschen geben. Über die kulturelle Identität der Zweisprachigen kann gesagt werden, dass sie vor allem veränderlich vom Charakter her ist. Die Identität wird in dieser Arbeit als ein Prozess bezeichnet und im Angesicht der Ergebnisse stimmt das. Die kulturelle Identität von Zweisprachigen ist ein Prozess, der durch das ganze Leben weitergeht. === Tutkimuksen tarkoitus on tutkia kaksikielisten kulttuuri-identiteettiä. Tutkimusaineistoa varten haastateltiin kuutta kaksikielistä ihmistä, jotka puhuvat sekä suomea että saksaa. Haastattelut tehtiin joulukuussa 2014 ja helmikuussa 2015. Neljä haastattelua tehtiin kasvotusten ja kaksi Skypen välityksellä. Haastattelukysymykset perustuivat teoriaan äidinkielestä, kaksikielisyydestä ja identiteetistä. Kysymykset oli jaettu kahteen osaan: osa kysymyksistä käsitteli kaksikielisten kielellistä taustaa ja osa kulttuuri-identiteettiä. Tästä tutkimuksesta käy ilmi, kuinka monitahoisia yksinkertaiselta vaikuttavat käsitteet voivat olla. Käsitteet kuten äidinkieli, kaksikielisyys ja identiteetti ovat vaikeita määritellä ja tutkimus antaa näkökulmia niiden tarkasteluun. Esimerkiksi haastateltavien erilaiset taustat antavat mahdollisuuksia eri käsitteiden pohtimiseen. Tutkimus osoittaa, että ympäristöllä on merkitystä kaksikieliselle henkilölle, oli kyse sitten kielellisestä tai kulttuurisesta ympäristöstä. Sekä kielen että kulttuurin merkitys voi laskea tai kasvaa, kun yksilö elää eri ympäristöissä tai altistuu tietylle kielelle tai kulttuurille eri tavalla. Ympäristöllä voi siis olla suuri merkitys, mutta on myös todettava, että ympäristön vaikutus ei aina ole ratkaiseva tekijä kulttuurisen identiteetin suhteen ja esimerkkitapauksia siitä on nähtävissä tässäkin tutkimuksessa. Esimerkiksi yksi haastateltavista on asunut koko elämänsä ajan Suomessa, mutta samaistuu silti myös saksalaisiin. Voidaan myös todeta, että kummankaan kulttuurin vaikutus identiteettiin ei koskaan täysin katoa, vaikka yksilön ympäristö ja kulttuurien merkitys voivat vaihdella. Voidaan siis sanoa, että kaikilla kaksikielisillä on transkulttuurinen identiteetti. Tutkimus voi hyödyttää haastateltavien lisäksi myös muita kaksikielisiä. Se antaa kaksikielisille mahdollisuuksia pohtia omaa kaksikielisyyttään ja identiteettiään. Muille ihmisille se voi tarjota laajempaa ymmärrystä kaksikielisyyden ja kaksikielisten ihmisten moninaisuudesta. Kaksikielisten kulttuuri-identiteetistä voidaan todeta, että se on ennen kaikkea luonteeltaan muuttuva. Saadut tulokset tukevat käsitystä identiteetin prosessimaisuudesta. Kaksikielisten kulttuuri-identiteetti on prosessi, joka jatkuu läpi elämän.