”Värisevää sielua ei saa tallata”: koulukiusaaminen yhteisöllisyyden näkökulmasta tarkasteltuna

• Main Author: Jalava, T. (Tiina)
• Format: Others
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2016
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604231540; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201604231540

Nykyisin elämme yksilöitä korostavaa aikaa, mutta kuitenkaan me emme saisi erottua joukosta tai joudumme kiusatuksi. Me tarvitsemme yhteisöllisyyttä. Sen toivotaan vaikuttavan negatiivisten ilmiöiden, kuten kiusaamisen ehkäisemiseen. Käsillä oleva tutkimus tuo esille kiusaamisen monimutkaisuutta, sen ilmenemismuotoja ja keinoja vähentää kiusaamista muun muassa yhteisöllisyyden näkökulmasta katsottuna. Tämän tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään, mitä koulukiusaaminen on ilmiönä. Mistä se johtuu ja mikä pitää sitä yllä? Tutkimuksen tavoitteena on myös pyrkiä ymmärtämään kiusaamisen kokonaisuutta ja vaikeutta tarkasteltavana olevan kirjallisuuden kautta ja siitä syntyvän mielikuvan ja kokonaisuuden hahmottamisena ja kokemana. Tätä tavoitetta pyrin saavuttamaan tarkastelemalla kiusaamisen määrittäjiä muun muassa yhteisön, en niinkään yksilön itsensä kautta, sekä kiusaamista ehkäisevien toimintojen, keinojen, valintojen ja päätösten jatkuvuudella. Lisäksi selvitän kiusaamisen syitä ja konkreettisesti, mitä kiusaaminen ilmiönä on. Työssä muodostuu kolme kokonaisuutta, joita tarkastelen kiusaamisen näkökulmasta: kiusaamisen määrittäjät yhteisön kautta, kiusaamisen ehkäisy ja kiusaaminen ilmiönä. Tutkimusongelmiksi muotoutui kaksi kysymystä: 1. Mistä kiusaamisessa on kysymys? ja 2. Mitä toimenpiteitä kiusaamisen ehkäisemiseksi voidaan tehdä? Tutkimukseni tarkastelee koulukiusaamista peruskoulun ilmiönä. Se selvittää kiusaamiseen kiinteästi liittyviä tekijöitä, kuten kiusaamisen syntyä ja kehittymistä yhteisössä ja mikä sitä pitää yllä? Pohdin kirjallisuudessa esiintyviä syitä kiusaamiseen ja kiusaamisen johtumista ja mitkä olisivat kirjallisuudesta esiin tulevat keinot kiusaamisen vähenemiseen? Otan esille myös lähteissä ilmeneviä tekoja, jotka liittyvät kiusaamiseen ja osaltaan mahdollistavat sen toteuttamisen, sekä kiusaamisen perustuslaillisen puolen. Koulukiusaaminen on aina ajankohtainen, jatkuva ilmiö, jonka kohteeksi usea yksilö joutuu peruskoulun aikana. Sen vähentämiseksi ja estämiseksi mietitään koko ajan uusia keinoja ja toimintamalleja. Kiusaamisen vähentäminen lähtee yhteisöstä, sen tavasta toimia, ajatella, kokea ja tuntea. Yhteisöllisyyteen kasvetaan ja sen arvot ja asenteet omaksutaan jo pienenä, joten yhteisöllisyyttä ja yhteisöllisyyden tunteen rakentaminen on taito, jonka oppiminen vaatii harjoittelua ja oppimista. Kiusaamisen vastainen työ on koko yhteisöä koskevaa jatkuvaa työtä, yhteisössä olevien, omaksuttujen asenteiden ja toimintatapojen muokkaamista kiusaamisen vastaiseen suuntaan. Tutkimuksesta käy ilmi, että kiusaamisen vastainen toiminta edellyttää kouluyhteisöltä selkeää käsitystä oikeasta ja väärästä käyttäytymisestä, tavoitteet täytyy olla selkeät ja kaikkien tiedossa. Oppilaita on pyrittävä kasvattamaan yhteisvastuullisuuteen. Yhteisöllä on oltava sama käsitys kiusaamisesta, mikä siihen kuuluu ja mikä ei, joten kiusaamisen määrittelemisen tärkeys korostuu. Kiusaamisesta aiheutuvassa huolessa yhteisön tuki ja hyväksyntä ovat tärkeitä. Yhteisö ei ole tarkkarajainen joukko, vaan elävä, tunteva kokonaisuus, josta heijastuu jokainen yksilö. On kaunista ajatella, että yhteisö ei voi olla kokonainen ilman sen moninaisuutta, jokaista edustajaansa. Myöskään kouluyhteisö ei voi olla kokonainen, jos sen kaikki jäsenet eivät ole hyväksyttyjä. Tämän voi ajatella koskevan kaikkia yhteisöjä, myös kasvatettavia ja kasvattajia kokonaisuutena. Tutkimuksen merkityksestä nousee esille kiusaamisen laaja kirjo ja vahvistus siitä, että kiusaamisen vähentämisessä ei riitä itsetunnon, sosiaalisten taitojen, luokkahengen tai koulun ilmapiirin edistäminen, vaan on puututtava välittömästi suoraan kiusaamiseen, sen ilmenemismuotoihin ja vaikutettava suoraan yhteisöön ja yhteisön tapaan ajatella ja käyttäytyä. Odottaminen ja ongelman siirtäminen ei palvele ketään, vaan pahentavat kiusaamista ja mahdollistavat sen jatkumisen ja kierteen syntymisen.