Kotitalouksien säästämisasteen muutokset
Tutkielman aiheena on kotitalouksien säästämiskäyttäytyminen. Säästämisaste on laskenut viimeisten vuosikymmenien aikana paljon maailmanlaajuisesti ja tasoerot eri maiden välillä ovat suuret. Säästäminen on jokaisen henkilökohtainen päätös, mutta sillä on merkitystä koko kansantalouden ja hyvinvoinn...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Dissertation |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2016
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604141472 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201604141472 |
| Summary: | Tutkielman aiheena on kotitalouksien säästämiskäyttäytyminen. Säästämisaste on laskenut viimeisten vuosikymmenien aikana paljon maailmanlaajuisesti ja tasoerot eri maiden välillä ovat suuret. Säästäminen on jokaisen henkilökohtainen päätös, mutta sillä on merkitystä koko kansantalouden ja hyvinvoinnin kannalta. Tämä pro gradu -tutkielma esittelee säästämisasteen kehityksestä tehtyjä kansainvälisiä vertailuja ja tutkimuksia ja pohtii syitä säästämisasteen muutoksille. Säästämispäätöksen tekemiseen vaikuttavat taloudellisten, demografisten ja institutionaalisten tekijöiden lisäksi erilaiset motiivit ja säästämisen suunnittelu. Eläkesäästäminen, tavoitesäästäminen, perintösuunnittelu ja varautuminen yllättäviin menoihin, ovat tyypillisimpiä motiiveja säästämiselle.
Säästämistä tulee suunnitella ja sen edellytyksenä on taloudellinen lukutaito. Taloudellinen lukutaito on kasvavan kansainvälisen mielenkiinnon kohteena. Sen on todettu olevan olennainen osa kotitalouksien säästämiskäyttäytymistä. Taloudellisella lukutaidolla tarkoitetaan kuluttajien tietämystä talouden perusasioista ja kykyä ottaa tieto huomioon tehdessään taloudellisia päätöksiä. Säästämiskäyttäytymiseen vaikuttavat merkittävästi myös asenteet. Taloudellinen lukutaito ja suunnittelu johtavat suurempaan varallisuuteen.
Maiden välisiin eroihin säästämisasteissa ei ole löydetty vastausta. Vaikutusta havaitaan olevan myös kielellä. Kielet eroavat tavassa käsitellä aikaa ja siksi puhuttu kieli saattaa vaikuttaa intertemporaalisiin valintoihimme, kuten säästämiseen. On kieliä, joissa tulevaisuudesta voidaan puhua preesensissä ja toisia, joissa kielioppi pakottaa käyttämään futuuria. Futuurin käyttäminen saa tulevaisuuden tuntumaan kaukaisemmalta kuin preesensissä puhuttaessa ja siksi tällainen kieli ei tue tulevaisuusorientoitunutta käytöstä. Niin sanotun futuurittoman kielen puhujat säästävät enemmän.
Eläkejärjestelmät ja säästämisen vaihtoehdot ovat monimutkaisia ja oikean säästämisasteen laskeminen on vaikea tehtävä. Kuluttajien tulee varautua tulevaan eläkeaikaan säästämällä ja siksi taloudellisen tiedon saaminen on tärkeää. Lisäksi tarvitaan neuvoja ja kannustusta säästämiseen samoin kuin esimerkiksi sidottuja ja veroeduin tuettuja ratkaisuja. |
|---|