Vanhoillislestadiolaisten nuorten aikuisten kokemuksia koulun musiikinopetuksesta

• Main Author: Mustakallio, H. (Heikki)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2016
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604081424; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201604081424

Työn tavoitteena oli selvittää, miten vanhoillislestadiolaiset nuoret aikuiset ovat kokeneet koulun musiikinopetuksen. Aihe syntyi opettajien oletetusta tarpeesta saada tietoa ja taitoa vanhoillislestadiolaisten oppilaiden kanssa toimimiseen musiikinopetuksessa. Aihe liitettiin monikulttuurisen musiikkikasvatuksen viitekehykseen. Vanhoillislestadiolaisten oppilaiden ja musiikinopetuksen suhdetta ei ole tiettävästi aikaisemmin tarkasteltu tieteellisesti, minkä takia tutkimuksen tärkeimmäksi metodologiseksi lähestymistavaksi valittiin grounded theory. Aineisto, yhdeksän kirjoitelmaa, kerättiin Rauhan Tervehdys -lehdessä sekä Omat polut -nettisivustolla ilmestyneellä tutkimusilmoituksella. Aineisto järjestettiin grounded theory -menetelmälle tyypillisten periaatteiden mukaan. Aineistoa käsiteltiin useaan kertaan. Analyysissä apuna käytettiin myös fenomenologista, hermeneuttista ja narratiivista lähestymistapaa sekä diskurssianalyysiä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että vanhoillislestadiolaiset kokivat musiikinopetuksessa positiivisina klassisen musiikin, kansanlaulut, virret ja perinteiset lastenlaulut. Pelkästään positiivisena koettiin myös opettajan toiminta. Kun laulamisesta puhuttiin positiivisesti, mainittiin yhteislauluun osallistuminen, uusien melodioiden opettelu ja toisten laulamisen kuuntelu. Myös positiivisia populaarimusiikin kokemuksia esiintyi, mutta näihin kaikkiin liittyi eksoottisuuden tunne. Positiivisia kokemuksia luotiin huumorilla ja ylläpidettiin argumenttivalmiuden strategialla. Negatiivisia kokemuksia aiheutti populaarimusiikki sisältäen hengellisen rytmikkään lastenmusiikin. Populaarimusiikki tuntui pahalta, aiheutti levottomuutta ja kamppailua omantunnon kanssa. Näitä voimakkaammat negatiiviset tunteet kuten ahdistus ja häpeä eivät aiheutuneet populaarimusiikista sinänsä vaan siitä, jos oppilas koki ettei tuntenut yhtä laajaa kirjoa artisteja kuin toiset, tai siitä että hän joutui tai päätyi soittamaan omaa lempimusiikkiaan levyraadissa. Kiusallisuutta ja syyllisyyttä aiheutti tanssiminen. Negatiivisista tunteista selviämiseen vastaajat käyttivät strategioina ongelman etäännyttämistä itsestä, tunteen järkeistämistä, koko oppilasjoukkoon sulautumista sekä irvailua. Neutraaleja kokemuksia esiintyi aineistossa vähiten. Ne liittyivät koulukonsertteihin, tanssitilanteisiin ja omien taitojen ja osallistumisen arviointiin. Vanhoillislestadiolaiset nuoret aikuiset esittivät toiveena musiikkia opettaville, että tunneilla käsiteltävän musiikin genrevalikoima olisi hyvin laaja. Tämän nähtiin ehkäisevän ongelmien syntymistä. Vastaajat esittivät keskenään eriäviä mielipiteitä siitä, oikeuttaako vakaumus poisjäänteihin tai eriytettyyn opetukseen. Opettajalta toivottiin hyväksyvän ilmapiirin luomista, mutta ei kuitenkaan erityiskohtelua sillä sen pelättiin aiheuttavan kiusaamista. Aineistossa tuli ilmi, että on vaikea keksiä keinoja joilla vanhoillislestadiolaiset nuoret voisivat osallistua musiikintunneille täysin omana itsenään. Tutkimuksen pohjalta luotiin uusi teoria, jonka luotettavuutta arvioitaessa on syytä huomioida että vastaajien kouluvuodet osuvat todennäköisesti ajanjaksolle 1999–2012. Tämänhetkinen tilanne vanhoillislestadiolaisten oppilaiden musiikkikuuntelutottumusten suhteen on esimerkiksi älypuhelimien myötä saattanut muuttua. Tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa on syytä ottaa huomioon useita seikkoja. Tutkimuksen liitteenä olevat aineistonkeruuilmoitukset ovat olleet huolella laadittuja ja ne ovat tuottaneet aineistoa, jossa tulee esiin vanhoillislestadiolaisuuden ja musiikinopetuksen kohtaamiseen olennaisesti liittyviä seikkoja. Aineistoa on tiivistetty ja sieltä on nostettu esille keskeiset käsitteet. Tutkimusprosessista on kerrottu johdonmukaisesti. Tutkija on pyrkinyt olemaan tutkimusprosessissa puolueeton eikä ole saanut taloudellista tukea miltään järjestöltä tutkimuksen tekemiseen.