Pekka Kuusi alkoholipoliitikkona ja hänen suhtautumisensa alkoholipolitiikkaan ajanjaksolla 1946–1969

• Main Author: Vertanen, L.-A. (Leena-Annika)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2016
• Subjects: History of Science and Ideas
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602041121; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201602041121

Työssäni tutkin Pekka Kuusen suhtautumista alkoholipolitiikkaan vuosina 1946–1969. Työni keskittymistä näihin vuosiin perustelen sillä, että Kuusi aloitti työskentelyn Alkossa vuonna 1946, josta alkoi hänen varsinainen uransa Alkossa ja alkoholipoliitikkona. Tutkimusajankohtani päättymisvuotena 1969 Suomessa tuli voimaan uusi alkoholilaki, joka muutti Suomessa olevaa alkoholin tiukkaa myyntikulttuuria vapaammaksi. Yksi suurimmista uuden alkoholilain aiheuttamista muutoksista oli keskioluen myynnin salliminen elintarvikeliikkeessä. Miedompien alkoholijuomien myynnin helpottaminen oli ollut yksi Kuusen keskeisimmistä tavoitteista vuosina 1946–1969. Tästä syystä en jatka vuodesta 1969 eteenpäin, koska sen jälkeinen aika on vapaamman alkoholipolitiikan aikaa. Työssä käyttämäni tutkimusmenetelmä on kontekstualisointi. Lähtökohtana ovat Kuusen käsityksen alkoholipolitiikan roolista sekä hänen näkökulmansa alkoholipolitiikan sisältämistä ongelmista. Tutkimuksessani analysoin Kuusen toimintaa niin alkoholipoliitikkona kuin myös tutkijana. Aineistona käytän esimerkiksi Kuusen kirjoittamia lehtiartikkeleita sekä alkoholipolitiikan historiaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Tärkeimpiä tutkimuskirjallisuuteni teoksia ovat Martti Häikiön kirjoittama Alko — Alkoholin historia, Erkki Tuomiojan kirjoittama Pekka Kuusi — Alkoholipoliitikko, sosiaalipoliitikko, ihmiskuntapoliitikko sekä Matti Peltosen, Kaarina Kilpiön sekä Hanna Kuusen toimittama teos Alkoholin vuosisata — Suomalaisten alkoholiolojen käänteitä 1900-luvulla. Keskeisimpinä tutkimustuloksina työssäni ovat tieto siitä, että Kuusi suhtautui tutkimukseni ajankohdan aikana Suomen alkoholipolitiikkaan epäilevästi ja arvostelevasti. Tutkimukseni avulla saadun tiedon perusteella voin todeta, että hänen näkökulmastaan alkoholipolitiikan tapoja tulisi muuttaa, jotta sillä voitaisiin ohjata suomalaisten alkoholinkäyttöä oikein. Kuusen näkökulma oli, että suomalaiset käyttivät liikaa väkeviä alkoholijuomia ja tuon ajan alkoholipolitiikalla ei onnistuttu muuttamaan tilannetta. Lisäksi työni sisältää tietoa, joka antaa alkoholipolitiikan historian tutkimukselle lisätietoa yhden Suomen alkoholipolitiikkaan liittyvän henkilön näkökulmasta maamme alkoholipolitiikkaan. Suomen alkoholipolitiikka on tarjonnut pitkään tutkimusaiheita ja tarjoaa niitä edelleen. Esimerkiksi Kuusen myöhempää alkoholipolitiikkaan olisi hyvä saada lisätutkimusta. Kuusi ansaitsee saada huomiota tutkijoiden keskuudessa, samoin Suomessa harjoitettu alkoholipolitiikka.