”Ollaan me kyllä aika paljosta vastuussa”:kahden opettajan kokemuksia opettajapystyvyydestä

Minäpystyvyys on Albert Banduran sosiokognitiiviseen teoriaan pohjaava käsite siitä kuinka ihminen tiedostaessaan oman toimintansa ja sen seuraukset toimii kulloisessakin tilanteessa sen vaatimalla tavalla. Aiemmat kokemukset vastaavista tilanteista, muilta saatu palaute sekä yksilön sen hetkin...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Huovinen, J. (Johanna)
Format: Dissertation
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2015
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201511132138
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201511132138
Description
Summary:Minäpystyvyys on Albert Banduran sosiokognitiiviseen teoriaan pohjaava käsite siitä kuinka ihminen tiedostaessaan oman toimintansa ja sen seuraukset toimii kulloisessakin tilanteessa sen vaatimalla tavalla. Aiemmat kokemukset vastaavista tilanteista, muilta saatu palaute sekä yksilön sen hetkinen fysiologinen tila vaikuttava siihen miten yksilö kokee kykenevänsä suoriutua annetusta tehtävästä. Yleisen minäpystyvyyden lisäksi on olemassa erilaisia tilannekohtaisia minäpystyvyyden muotoja. Tutkimukseni käsittelee näistä yhtä, opettajapystyvyyttä. Opettajapystyvyydellä tarkoitetaan opettajan tilannekohtaista arviota suorittaa tietty tehtävä vallitsevassa ympäristössä. Voimakkaan opettajapystyvyyden on tutkimuksissa todettu motivoivan kohti suurempia ponnisteluja sekä tukevan sinnikästä ja tavoitteellista toimintaa läpi koko opettajan uran. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia opettajapystyvyyttä suomalaisten opettajien kokemana. Tutkimuksen päätavoitteena on löytää yhtymäkohtien tieteellisen tiedon ja opettajien kokemusmaailman välillä. Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu kahden luokanopettajan puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Kyseinen tutkimus osoittaa, että opettajat voivat kuvata kokemuksiaan opettajan työstä opettajapystyvyyden käsitteen avulla. Opettajakokemuksen myötä monet opettajapystyvyyteen vaikuttavat osa-alueet olivat haastateltavilla vahvistuneet. Molemmat haastateltavat kokivat opettajan voimakkaan pystyvyyden tunteen yhteyden oppilaiden motivaatioon sekä heidän pystyvyyden kokemuksiinsa. Tutkimuksessa nousi esille koulun kollektiivisen pystyvyyden kohdalla opettajien keskinäinen yhteisöllisyys sekä yksittäisen koululuokan yhteisöllisyyden merkitys. Niin ikään koko koulun kollektiivinen pystyvyys ei näyttäytynyt haastatteluissa niin suuressa roolissa kuin aiempien tutkimusten valossa olisi voinut olettaa. Laadullinen tutkimustapa ymmärtävänä tutkimusorientaationa sopii kokemusperäisen ilmiön, kuten opettajapystyvyyden, tutkimukseen hyvin.