Luokanopettajien kokemuksia lukivaikeuksisen oppilaan opettamisesta ensimmäisellä luokalla

• Main Author: Heikkinen, S. (Sanna)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2015
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201510092051; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201510092051

Luku- ja kirjoitusvaikeudet ovat yleisin syy osa-aikaiseen erityisopetukseen alakoulussa. Tästä syystä alkuopettajilla tulisi olla hyvät valmiudet tunnistaa lukivaikeudesta kertovia piirteitä ja tietotaitoa tukea lasta, jonka lukemaan oppiminen ei suju odotetusti. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ensimmäisen luokan opettajilta, millaisiksi he kokevat omat valmiutensa tunnistaa lapset, joilla on mahdollisesti lukivaikeus. Tutkimuksessa selvitetään myös, millaisia tukimuotoja opettajat käyttävät lukemaan oppimisen tukena, sekä mitkä asiat aiheuttavat opettamiseen tällä hetkellä haasteita. Tämän hetkisten haasteiden lisäksi opettajia pyydetään kertomaan, miten opetuksen laatua ja oppimisen olosuhteita voitaisiin nykyisestä parantaa. Tutkimuksen teoriaosassa on esitelty lukemaan oppimisen ja opettamisen vaiheita. Teoriaosuudessa määritellään myös lukivaikeus ja kuvaillaan lukivaikeuden ilmeneminen alkuopetusikäisillä sekä käydään läpi erilaisia luokassa käytettäviä tukimuotoja. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja siinä on käytetty fenomenologista ja fenomenografista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistui 25 naisopettajaa eri puolilta Suomea. Aineiston analysoinnissa on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimustulosten mukaan opettajat kokivat lukivaikeuden tunnistamisen helpoksi. Tunnistamista vaikeammaksi koettiin sopivien tukimuotojen löytäminen, vaikka tukimuotoja käytetään monipuolisesti. Opetuksen laadun parantamiseksi opettajat toivoivat parempaa yhteistyötä muiden opettajien sekä kodin kanssa. Yksilöllisen opettamisen mahdollistaminen avustajia ja jakotunteja lisäämällä tai luokkakokoja kohtuullistamalla koettiin merkittäväksi opetuksen laatua parantavaksi tekijäksi. Myös lapsen motivoimiseen pitää tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettäviä pienen kohdejoukon vuoksi. Fenomenografialle ja fenomenologialle tyypillisesti tutkimuksella pyrittiin keräämään yksittäisten opettajien kokemuksia ja käsityksiä tutkittavasta aiheesta. Tutkimuksen luotettavuutta on parannettu raportoimalla tutkimuksen eri vaiheet ja menetelmät tarkasti. Tutkimuksessa päästiin tutkimukselle asetettuihin tavoitteisiin ja vastattiin tutkimuksen tutkimustehtäviin. Tutkimuksessa on noudatettu hyvää eettistä käytäntöä.