Fonologia, epäsanantoistotaidot ja sanaston taso lapsilla, joilla on kehityksellinen verbaali dyspraksia

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaiset fonologiset taidot, epäsanantoistotaidot sekä ymmärtävän ja tuottavan sanaston taso ovat lapsilla, joilla on kehityksellinen verbaali dyspraksia. Verbaalisti dyspraktisten lasten tuloksia verrattiin kielellisesti tyypillisesti kehitt...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Hippi, S. (Saara)
Format: Dissertation
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2015
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201509101968
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201509101968
Description
Summary:Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaiset fonologiset taidot, epäsanantoistotaidot sekä ymmärtävän ja tuottavan sanaston taso ovat lapsilla, joilla on kehityksellinen verbaali dyspraksia. Verbaalisti dyspraktisten lasten tuloksia verrattiin kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden, samaan ikäryhmään kuuluvien lasten vastaaviin tuloksiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 12, iältään 4;5–5;3-vuotiasta poikaa. Lapsista kuusi oli osa tutkittavien ryhmää. Heille oli annettu kehityksellisen verbaalin dyspraksian diagnoosi tai heidän puheessaan ilmeni huomattavia dyspraktisia vaikeuksia. Loput kuusi poikaa muodostivat tutkimuksen verrokkiryhmän. He olivat kielellisesti tyypillisesti kehittyneistä lapsia. Tutkimusmenetelminä käytettiin Fonologiatestiä (Kunnari, Savinainen-Makkonen & Saaristo-Helin, 2012), suomalaista Epäsanantoistotestiä sekä kahta vielä standardoimatonta ymmärtävän ja tuottavan sanaston tasoa mittavaa testiä (Receptive One-Word Picture Vocabulary Test ja Expressive One-Word Picture Vocabulary Test) (Martin & Brownell, 2011a, 2011b). Sanastotestit ovat Suomessa vielä tutkimuskäytössä, eikä niihin ole tämän vuoksi vielä saatavilla suomalaisia normeja. Tutkimustulokset osoittivat, että erot verbaalisti dyspraktisten lasten fonologisissa taidoissa, epäsanantoistotaidoissa sekä ymmärtävän sanaston tasossa olivat merkitsevästi heikompia verrattuna verrokkiryhmän vastaaviin tuloksiin. Verbaalisti dyspraktisilla lapsilla esiintyi puheilmaisuissa runsaasti fonologisia prosesseja, joista substituutiot, omissiot ja assimilaatiot olivat tyypillisimpiä. Tuottavan sanaston taso ei sen sijaan poikennut tilastollisesti merkitsevästi verrokkiryhmän tuottavan sanaston tasosta. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä verbaalisti dyspraktisilla lapsilla olevan huomattavia vaikeuksia kielen fonologisella tasolla, joista erityisesti äänteiden yhdistelytaidot näyttäisivät olevan vaikeimpia omaksua. Heikot tulokset Epäsanantoistotestissä luovat olettamuksia auditiivisen havaitsemisen, auditiivisen erottelun sekä fonologisen työmuistin ongelmista. Lisäksi tilastollisesti merkitsevä ero ymmärtävässä kuvasanavarastotestissä tutkittavien ryhmän ja verrokkiryhmän välillä antaa mahdollisuuden olettaa verbaalisti dyspraktisilla lapsilla olevan fonologisten ongelmien lisäksi myös laajempia kielellisiä vaikeuksia. Pienestä tutkimusaineistosta johtuen saatuihin tuloksiin on suhtauduttava varauksellisesti. Tutkimus antoi kuitenkin arvokasta lisätietoa paljon kiistellystä häiriöryhmästä.