”Osais tukee jokaista lasta siinä, minkälaisii ne on”:vanhempien käsityksiä vanhemmuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä saamastaan tuesta vanhemmuudelleen

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia vanhempien käsityksiä vanhemmuudesta ja vanhemmuuteen vaikuttavista tekijöistä, sekä selvittää, mistä vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteensa. Koska vanhemmuutta toteutetaan hyvin erilaisissa perheissä, tutkimuksessa selvitetään myös, mitä tarkoitetaan perheellä. T...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kaattari, L. (Laura)
Format: Dissertation
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2015
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201508141913
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201508141913
Description
Summary:Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia vanhempien käsityksiä vanhemmuudesta ja vanhemmuuteen vaikuttavista tekijöistä, sekä selvittää, mistä vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteensa. Koska vanhemmuutta toteutetaan hyvin erilaisissa perheissä, tutkimuksessa selvitetään myös, mitä tarkoitetaan perheellä. Tavoitteena on avata sitä kontekstia, jossa vanhemmuutta toteutetaan. Taustateoriaan on koottu erilaisiin perhemuotoihin, perheen historiaan, kasvatustyyleihin sekä vanhemmuuteen vaikuttaviin tekijöihin liittyvää teoriatietoa. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja metodologisena lähestymistapana on käytetty fenomenografiaa, joka soveltuu hyvin ihmisten käsitysten tutkimiseen ja kuvaamiseen. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelujen avulla keväällä 2013. Haastateltavina oli kuusi vanhempaa, joilla oli alle kouluikäisiä lapsia. Haastateltavat olivat monikulttuurisen perheen, ydinperheen, maahanmuuttajaperheen, uusperheen, yksinhuoltajaperheen sekä erityislapsen perheen vanhempia. Tutkimuksen aineisto on analysoitu käyttäen fenomenografista analyysimenetelmää. Tutkimuksessa selviää, että vanhempien käsitykset vanhemmuudesta jakaantuvat neljään ylätason kategoriaan: lapsikeskeisyyteen, vastuunottoon lapsen hyvinvoinnista, yhdessäoloon ja rakkauteen sekä lapsen käytöksen kontrollointiin. Vanhempien käsitykset vanhemmuuteen vaikuttavista tekijöistä jakaantuvat myös neljään ylätason kategoriaan, jotka ovat vanhempaan liittyvät tekijät, lapseen liittyvät tekijät, vanhemman oma kehityshistoria ja kasvatuksen päämäärät. Vanhempien käsitykset vanhemmuuden tuen lähteistä jakaantuvat kahteen ylätason kategoriaan: virallisiin ja epävirallisiin tuen lähteisiin. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan vanhemmuus on monitahoinen ilmiö, josta jokaisella tutkittavalla on oma, subjektiivinen käsityksensä. Vanhempien käsitysten mukaan vanhemmuus on läsnäoloa ja rakkauden osoittamista sekä toisaalta rajojen asettamista lapselle. Vanhempien käsityksistä vanhemmuudesta on löydettävissä sekä auktoritatiiviselle että autoritaariselle kasvatustyylille ominaisia piirteitä. Vanhemman oma kehityshistoria ja kasvatukselle asetetut tavoitteet vaikuttavat vanhempien käsitysten mukaan merkittävässä määrin vanhempana toimimiseen. Myös työ ja parisuhde ovat tärkeässä roolissa vanhempana toimimiseen vaikuttavina tekijöinä. Vanhemmuuteen on saatavilla tukea, vaikkakin virallisista lähteistä saatu tuki liittyy vanhempien käsitysten mukaan enimmäkseen lapsen kehitykseen ja perheen arkisiin toimintoihin. Päivähoito ja lastenneuvola ovat vanhempien käsitysten mukaan tärkeimmät viralliset tuen lähteet. Nimenomaan vanhemmuuteen saatu tuki koetaan vähäiseksi, ja sitä saadaan enemmän epävirallisilta tahoilta, kuten vertaisryhmätoiminnasta. Tutkimukseen osallistui kuusi vanhempaa, joten tutkimukseen osallistuneiden vanhempien käsityksistä ei voida tehdä yleistyksiä, jotka koskisivat tietyn perhemuodon perheitä tai ylipäätään suurta joukkoa vanhempia. Tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin suurelta osin aiempien tutkimusten kanssa samassa linjassa. Tutkimuksen kulku on selostettu tarkkaan ja raportointi on tehty huolellisesti ottaen mukaan jokainen tutkimuksen vaihe. Teeman henkilökohtaisuus ja käsitysten subjektiivisuus ja muuttuvuus tuottavat haasteita tutkimuksen luotettavuuden arvioinnille.