Meritaimenien radiotelemetriaseuranta Tenojoen vesistössä:taimenien vaelluskäyttäytyminen ja levittäytyminen

• Main Author: Myllylahti, M. (Miia)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2015
• Subjects: Biology
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201507081894; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201507081894

Tutkielma perustuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL:n vuosina 2011–2013 toteutettuun tutkimushankkeeseen ”Voisiko Tenojoen kalastuskautta pidentää? Meritaimenen biologia ja hyödyntämismahdollisuudet”. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää meritaimenten ekologiaa, vaelluskäyttäytymistä ja levittäytymistä Tenojoen vesistössä radiotelemetriapaikannusten ja suomunäytteistä saatavien tietojen avulla. Yhtenä sen osa-alueena tutkittiin, millainen pyyntipaine taimeneen nykyisellään kohdistuu ja voisiko Tenojoen kalastuskautta pidentää. Tutkimuksessa saatiin selvyyttä sekä sukukypsymättömien että lisääntymisikäisten meritaimenten vaelluskäyttäytymisestä Tenojoessa. Tutkimuksessa havaittiin, että taimenen kutuvaellus Tenovuonolla kestää pääosin kaksi vuotta. Ennen ensimmäistä kutuaan kalat tekevät 2–3 vaellusta meren syönnösalueiden ja Ala-Tenon talvehtimisalueiden välillä. Sukukypsyyden saavutettuaan ne nousevat syönnökseltä Tenojoen yläosiin talvehtimaan, josta ne nousevat seuraavana kesänä kutualueilleen kuteakseen syksyllä. Kuteneet talvikot palaavat Tenojoen pääuomaan talvehtimaan, ja palaavat seuraavana kesänä merelle syönnökselle. Taimenten kutu tapahtui elo-syyskuussa, lisääntymisalueiden sijaitessa pääosin Tenojoen latvajoen Inarijoen pienissä sivujoissa. Osa merkityistä taimenista vietti koko merkintää seuranneen seurantajakson merellä. Tutkimuksessa havaittiin taimeneen jo nykyisellään kohdistuvan kohtuullista kalastuspainetta. Tutkimuksen kaloista 21 % jäi kolmivuotisen tutkimusjakson aikana saaliiksi. Kalastuskauden pidentäminen tarkoittaisi pyyntipaineen lisääntymistä myös lisääntymisjakson jälkeen, jolloin saaliiksi jäisi myös samana vuonna kuteneita yksilöitä, jotka olisivat tulevaisuudessakin arvokkaita lisääntyjiä. Kalastuskauden pidentäminen tuskin olisi ekologisesti kestävää ja jatkotutkimuksissa tulisi erityisesti selvittää meritaimenen populaation geneettistä rakennetta ja eri sivujokien kantojen perimää.