Talousosaston työtehtävien muutokset uuden toiminnanohjausjärjestelmän myötä
Pro gradu -tutkielma tutkii talousosaston henkilöstötarvetta ja työtehtävien uudelleenjärjestelyitä uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Tutkimuksen kolme tutkimuskysymystä ovat 1) miten talousosaston ajankäyttö jakaantuu tällä hetkellä? 2) Mitä muutoksia talousosasto saattaa kohd...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Dissertation |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2015
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505211554 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201505211554 |
| Summary: | Pro gradu -tutkielma tutkii talousosaston henkilöstötarvetta ja työtehtävien uudelleenjärjestelyitä uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Tutkimuksen kolme tutkimuskysymystä ovat 1) miten talousosaston ajankäyttö jakaantuu tällä hetkellä? 2) Mitä muutoksia talousosasto saattaa kohdata ERP-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä? 3) Tarvitaanko talousosastolla enemmän vai vähemmän henkilöstöä ERP-järjestelmän käyttöönoton jälkeen? Tutkimuksen perimmäisenä tarkoituksena on antaa tapausyrityksen johtoryhmälle lisätietoa talousosaston uudelleenjärjestelyn tueksi.
Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton lisäksi tutkimuksessa käsitellään taloushallinnon ulkoistamista. Käyttöönottoprosessin yhteydessä haluttiin selvittää myös pääkirjanpidon sisäistämistä. Kirjanpidon mahdollinen sisäistäminen liittyy olennaisesti kolmanteen tutkimuskysymykseen, eli henkilöstömäärän muutokseen.
Tutkimuksen teoriaosuus koostuu ERP-järjestelmien kuvaamisesta yleisellä tasolla, ERP-järjestelmien ominaisuuksista laskentatoimen työkaluna ja laskentatoimen roolista toiminnanohjausjärjestelmän osana. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään taloushallinnon työtehtäviä ja niiden ulkoistamista.
Pro gradun empiirinen osuus koostuu tapausyrityksen talousosaston työntekijöiden haastatteluiden tuloksista, eli nykyisistä tehtävistä ja työajan jakautumisesta niiden välillä. Empiirinen osuus kattaa myös analyysin toiminnanohjausjärjestelmän myötä poisjäävistä tehtävistä ja sen mukana uusista tulevista tehtävistä. Lopuksi esitellään näkökulmia organisaation uudistamisen tueksi.
Tutkimuksen suurin hyöty lienee kohdeyrityksen tämän hetken työtehtävien selvittäminen. Tuleviin muutoksiin ja henkilöstötarpeeseen vastaaminen on haastavaa, koska tutkimuksessa ei ole huomioitu esimerkiksi nykyisen henkilöstön kompetensseja tulevien tehtävien suorittamiseen. |
|---|