Nälkää, keinottelua ja hätäravinto-ohjeistusta:vuoden 1918 elintarvikepulasta peräpohjalaisten sanomalehtien sivuilla
Pro gradu -tutkielmassani olen tutkinut sanomalehtien — Pohjolan Sanomat, Tornion Lehti ja Perä-Pohjolainen — välittämää kuvaa vuoden 1918 elintarvikepulasta Lapissa. Tarkastelin missä ja mistä oli pulaa sekä sanomalehtien välittämää kuvaa mielialoista, joita elintarvikepula synnytti, ja lehtien ant...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Dissertation |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2015
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505071485 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201505071485 |
| Summary: | Pro gradu -tutkielmassani olen tutkinut sanomalehtien — Pohjolan Sanomat, Tornion Lehti ja Perä-Pohjolainen — välittämää kuvaa vuoden 1918 elintarvikepulasta Lapissa. Tarkastelin missä ja mistä oli pulaa sekä sanomalehtien välittämää kuvaa mielialoista, joita elintarvikepula synnytti, ja lehtien antamia neuvoja pulan helpottamiseksi. Lähteinäni toimivat vuonna 1918 ilmestyneet peräpohjalaiset sanomalehdet, jotka olivat tuolloin ainoat Lapissa ilmestyneet sanomalehdet. En ole rajannut tekstejä niiden luonteen mukaan, vaan mukana tutkimuksessa ovat niin artikkelit, uutiset, yleisönkirjoitukset kuin mainoksetkin. Tutkimukseni keskeinen menetelmä on kvalitatiivinen analyysi ja tulkinta. Sanomalehtien käyttö lähteenä asettaa omia haasteita: on muistettava niiden sidonnaisuus omaan aikaansa, huomioitava kielessä tapahtuneet muutokset ja tiedostettava, ettei sanomalehti välttämättä kuvaa tapahtumia objektiivisesti vaan ihmisten tulkitsemina.
Tutkimukseni mukaan Lapissa oli pula ruoasta vuonna 1918. Ennen kaikkea pula oli leivästä, josta suomalaiset olivat tottuneet saamaan suuren osan päivittäisestä energiantarpeestaan. Monin paikoin oli turvauduttava pettu- tai olkileipään. Myös peruna ja kala eri muodoissa kuuluivat jokapäiväiseen ruokavalioon. Niistäkin oli pulaa tai ainakin ne olivat monien ulottumattomissa korkeiksi karanneiden hintojen vuoksi. Maitopula vaivasi etenkin alueen tilatonta väestöä syksyllä 1918. Myös sokerista ja kahvista oli pulaa. Lehdet uutisoivat nälkäkuolemista, mutta niiden todentaminen on vaikeaa, sillä samaan aikaan Suomessa liikkui kulkutauteja eivätkä lääkärit yleensä kirjanneet kuolinsyytä vaan papit.
Sanomalehtikirjoituksilla pyrittiin vaikuttamaan mielipiteisiin. Useissa kirjoituksissa vedottiin maanviljelijöihin ylimääräisen viljan luovuttamiseksi. Kirjoituksissa vedottiin isänmaallisuuteen ja varoiteltiin seurauksista, joita paheneva elintarvikepula voisi aiheuttaa. Myös lähimmäisenrakkauteen ja muihin kristillisiin arvoihin vedottiin. Kirjoituksista kävi ilmi, että pelättiin yhteiskuntarauhan järkkymistä nälän seurauksena. Sanomalehdet nostivat esiin keinottelun ja lainkuuliaisuuden heikkenemisen ja yleisen moraalittomuuden. Suhtautuminen maanviljelijöihin oli ristiriitaista: toisaalta heidät nostettiin esikuvaksi, toisaalta heitä arvosteltiin oman edun tavoittelusta.
Sanomalehdet olivat yksi kanava kansanvalistuksessa. Se näkyi lehtien palstoilla esimerkiksi kasvitarhaviljelyyn kannustavissa sekä korvikkeita ja säilömistä esitelleissä kirjoituksissa. Lehdet kirjoittivat myös kunnallis- ja koulukeittiöistä, mutta niiden merkitys jäi vähäiseksi Lapissa. Työteliäisyys, ahkeruus ja oma-aloitteisuus nostettiin kunnon kansalaisen ihanteeksi. |
|---|