Oppimismotivaation lähteet ammatillisessa koulutuksessa:kontekstina lääkealan perustutkinto

Viimeisimmät Pisa-tutkimukset (2013) viittaavat suomalaisten koululaisten heikentyneeseen oppimismotivaatioon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä asiat, tekijät tai tapahtumat toimivat oppimismotivaation lähteinä ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimuksessa haettiin vastausta seuraav...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pulkkinen, H. (Harri)
Format: Dissertation
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2014
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406251782
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201406251782
id ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-201406251782
record_format oai_dc
collection NDLTD
language Finnish
format Dissertation
sources NDLTD
topic Education
spellingShingle Education
Pulkkinen, H. (Harri)
Oppimismotivaation lähteet ammatillisessa koulutuksessa:kontekstina lääkealan perustutkinto
description Viimeisimmät Pisa-tutkimukset (2013) viittaavat suomalaisten koululaisten heikentyneeseen oppimismotivaatioon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä asiat, tekijät tai tapahtumat toimivat oppimismotivaation lähteinä ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimuksessa haettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitä eri tekijät vaikuttavat opiskelijoiden oppimismotivaatioon? ja 2) Mitkä piirteet liittyvät opiskelijoita kiinnostaviin ja motivoiviin tehtäviin? Päätutkimusmenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi. Laadullinen aineisto muodostuu opiskelijoiden verkkokyselyn avovastausten oppimismotivaatiota lisäävistä ja vähentävistä maininnoista. Määrällinen aineisto muodostuu laadullisen aineiston perusteella luokitellun aineiston määrällisestä tarkastelusta sekä verkkokyselyn väittämäkysymysten vastauksista. Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat suorittavat lääkealan perustutkintoa Oulun seudun ammattiopistossa (OSAO). Kyselyyn vastasi 52 opiskelijaa. Teoriana tutkimuksen taustalla ovat sisäinen ja ulkoinen motivaatio, tavoiteorientaatiot, itsesäätöinen oppiminen sekä henkilökohtaisen projektin käsite. Laadullisen aineiston luokittelu perustuu sosiokulttuurisiin konteksteihin. Henkilökohtainen konteksti liittyy oppimisen itsesäätelyyn. Yhteisöllinen konteksti viittaa opiskelijoiden vertaisyhteisöihin sekä opiskeluryhmiin. Pedagoginen oppimisen organisoinnin konteksti liittyy oppilaitoksen opetusjärjestelyihin. Henkilökohtainen oppimisympäristöä laajempi konteksti liittyy opiskelijan omaan elämänpiiriin liittyviin asioihin. Tutkimuksen perusteella eniten oppimismotivaatiota lisää (mainintoja 52 kpl, 33,6 % ) henkilökohtaiseen, oppimisympäristöön liittyvään kontekstiin liittyvät asiat. Tyypillisimmät maininnat liittyvät itsesäätöiseen oppimiseen, kuten esimerkiksi oman suoriutumisen itsearviointiin opinnoissa. Toiseksi eniten oppimismotivaatiota lisää (49 kpl, 31,6 %) pedagoginen, organisoitu oppimisympäristö. Tyypillisimmät maininnat liittyivät opetuksen onnistuneeseen järjestämiseen ja toteuttamiseen. Opiskelijoita eniten kiinnostavat ja motivoivat tehtäviin liittyvät piirteet ovat: 1) Opiskelijat voivat itse valita tehtävän tuotoksen. 2) Tehtävässä voidaan käyttää tietotekniikkaa avuksi. ja 3) Tehtävän teossa voi käyttää erilaisia tietolähteitä opettajan antamien tietojen lisäksi. Tutkimuksen perusteella oppimismotivaatiota vähentää eniten (mainintoja 69 kpl, 58,0 %) pedagogiseen organisoituun oppimisympäristön kontekstiin liittyvät tekijät. Yleisimmät maininnat liittyvät opetusmenetelmiin sekä siihen, että opiskeltava aihe ei ole tarpeellinen, kiinnostava tai hyödyllinen. Huomionarvoista on, että henkilökohtainen, oppimisympäristöä laajempi konteksti sai noin viidenneksen sekä positiivista että negatiivisista motivaatiomaininnoista. Myönteisesti motivaatioon vaikuttavia omaan elämänalaan kuuluvia asioita ovat läheisten ja ystävien kannustus. Negatiiviset maininnat liittyvät terveyteen ja taloudelliseen tilanteeseen. Tärkeimmät kehitettävät asiat tämän tutkimuksen perusteella ammatillisessa koulutuksessa ovat opiskelijoiden itsesäätöisen opiskelun periaatteiden vahvistaminen, opetusmenetelmien kehittäminen ja opiskeltavien opintojaksojen sisällöt. Tuntemalla oppimismotivaatioon liittyvät tekijät voidaan vaikuttaa opiskelijoiden oppimismotivaatioon sekä välillisesti opintojen läpäisyasteeseen, keskeyttämisten vähenemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Jatkotutkimushaasteena on itsesäätöisen oppimisen periaatteiden opettaminen ammatillisessa koulutuksessa. === The latest Pisa-studings (2013) refer to lower learning motivation among finnish students. The aim of this study was to find out, what things, factors and consequences work as sources of motivation in second grade vocational education. Research questions were: 1) What kind of things do students name as factors affecting to learning motivation? and 2) What kind of characters of tasks do interest and motivate students? The main research method was qualitative analysis of content. The qualitative material consists of students answers to webinquiry, in which students mentioned things that either increase or decrease learning motivation. Quantitative material is based on classification of qualitative material and answers of webinquiry concerning argumentative questions. Students engaged in this study are performing basic examination in pharmaseutics in Oulu vocational college (OSAO). There was 52 students who answered the inquiry. Background theories in this thesis were internal and external motivation, goal orientations, self-regulated learning and concept of personal projects. Qualitative material is based on socio-cultural contexts. Individual context, joining to learning environment relates to self-regulation of learning. Collective context refers to students peer- and learning groups. Context of pedagogical organization of learning joins to organization and performance of teaching in school. Context of Individual, outside learning environment is linked on students own life outside the school. According to this study individual context, joining to learning environment fosters learning motivation most. (52 mentions, 33,6 %). Typically mentions are related to self-regulated learning as self-evaluation of students own performance in learning. Context of pedagogical organization of learning gathered second most mentions fostering learning motivation (49 mentions, 31,6 %). Typical mentions relate to successful organization and performance of teaching. Most interesting and motivating characters of tasks are: 1) Students can choose the production of the task by themselves. 2) Information technology can be used in tasks. and 3) Students can use different sources of information besides teachers knowledge in tasks. Context of pedagogical organization of learning decreases learning motivation most according to this study (69 mentions, 58,0 %). Typically mentions were related to teaching methods, and that subject of learning were not essential, interesting or useful. Remarkable outcome was that the context of individual, outside learning environment gathered about fifth of both positive and negative mentions. Positive things were encouragements of loved ones and friends. Negative mentions were related to students own healthy and economical situation. The knowledge gathered by this study can be used to develop the function of vocational college. Most important thing to develop is to back up the principles of self-regulated learning. Development of teaching methods and subjects of learning is needed too. With these acts learning motivation can be increased. Indirectly it can implicate to increased permeation degree, degreased termination of studing and finally prevent the risk of social exclusion. In the future it would be useful to research how to teach principles of self-regulated learning in vocational education.
author Pulkkinen, H. (Harri)
author_facet Pulkkinen, H. (Harri)
author_sort Pulkkinen, H. (Harri)
title Oppimismotivaation lähteet ammatillisessa koulutuksessa:kontekstina lääkealan perustutkinto
title_short Oppimismotivaation lähteet ammatillisessa koulutuksessa:kontekstina lääkealan perustutkinto
title_full Oppimismotivaation lähteet ammatillisessa koulutuksessa:kontekstina lääkealan perustutkinto
title_fullStr Oppimismotivaation lähteet ammatillisessa koulutuksessa:kontekstina lääkealan perustutkinto
title_full_unstemmed Oppimismotivaation lähteet ammatillisessa koulutuksessa:kontekstina lääkealan perustutkinto
title_sort oppimismotivaation lähteet ammatillisessa koulutuksessa:kontekstina lääkealan perustutkinto
publisher University of Oulu
publishDate 2014
url http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406251782
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201406251782
work_keys_str_mv AT pulkkinenhharri oppimismotivaationlahteetammatillisessakoulutuksessakontekstinalaakealanperustutkinto
_version_ 1718701943241572352
spelling ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-2014062517822018-06-22T04:51:03ZOppimismotivaation lähteet ammatillisessa koulutuksessa:kontekstina lääkealan perustutkintoPulkkinen, H. (Harri)info:eu-repo/semantics/openAccess© Harri Pulkkinen, 2014EducationViimeisimmät Pisa-tutkimukset (2013) viittaavat suomalaisten koululaisten heikentyneeseen oppimismotivaatioon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä asiat, tekijät tai tapahtumat toimivat oppimismotivaation lähteinä ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimuksessa haettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitä eri tekijät vaikuttavat opiskelijoiden oppimismotivaatioon? ja 2) Mitkä piirteet liittyvät opiskelijoita kiinnostaviin ja motivoiviin tehtäviin? Päätutkimusmenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi. Laadullinen aineisto muodostuu opiskelijoiden verkkokyselyn avovastausten oppimismotivaatiota lisäävistä ja vähentävistä maininnoista. Määrällinen aineisto muodostuu laadullisen aineiston perusteella luokitellun aineiston määrällisestä tarkastelusta sekä verkkokyselyn väittämäkysymysten vastauksista. Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat suorittavat lääkealan perustutkintoa Oulun seudun ammattiopistossa (OSAO). Kyselyyn vastasi 52 opiskelijaa. Teoriana tutkimuksen taustalla ovat sisäinen ja ulkoinen motivaatio, tavoiteorientaatiot, itsesäätöinen oppiminen sekä henkilökohtaisen projektin käsite. Laadullisen aineiston luokittelu perustuu sosiokulttuurisiin konteksteihin. Henkilökohtainen konteksti liittyy oppimisen itsesäätelyyn. Yhteisöllinen konteksti viittaa opiskelijoiden vertaisyhteisöihin sekä opiskeluryhmiin. Pedagoginen oppimisen organisoinnin konteksti liittyy oppilaitoksen opetusjärjestelyihin. Henkilökohtainen oppimisympäristöä laajempi konteksti liittyy opiskelijan omaan elämänpiiriin liittyviin asioihin. Tutkimuksen perusteella eniten oppimismotivaatiota lisää (mainintoja 52 kpl, 33,6 % ) henkilökohtaiseen, oppimisympäristöön liittyvään kontekstiin liittyvät asiat. Tyypillisimmät maininnat liittyvät itsesäätöiseen oppimiseen, kuten esimerkiksi oman suoriutumisen itsearviointiin opinnoissa. Toiseksi eniten oppimismotivaatiota lisää (49 kpl, 31,6 %) pedagoginen, organisoitu oppimisympäristö. Tyypillisimmät maininnat liittyivät opetuksen onnistuneeseen järjestämiseen ja toteuttamiseen. Opiskelijoita eniten kiinnostavat ja motivoivat tehtäviin liittyvät piirteet ovat: 1) Opiskelijat voivat itse valita tehtävän tuotoksen. 2) Tehtävässä voidaan käyttää tietotekniikkaa avuksi. ja 3) Tehtävän teossa voi käyttää erilaisia tietolähteitä opettajan antamien tietojen lisäksi. Tutkimuksen perusteella oppimismotivaatiota vähentää eniten (mainintoja 69 kpl, 58,0 %) pedagogiseen organisoituun oppimisympäristön kontekstiin liittyvät tekijät. Yleisimmät maininnat liittyvät opetusmenetelmiin sekä siihen, että opiskeltava aihe ei ole tarpeellinen, kiinnostava tai hyödyllinen. Huomionarvoista on, että henkilökohtainen, oppimisympäristöä laajempi konteksti sai noin viidenneksen sekä positiivista että negatiivisista motivaatiomaininnoista. Myönteisesti motivaatioon vaikuttavia omaan elämänalaan kuuluvia asioita ovat läheisten ja ystävien kannustus. Negatiiviset maininnat liittyvät terveyteen ja taloudelliseen tilanteeseen. Tärkeimmät kehitettävät asiat tämän tutkimuksen perusteella ammatillisessa koulutuksessa ovat opiskelijoiden itsesäätöisen opiskelun periaatteiden vahvistaminen, opetusmenetelmien kehittäminen ja opiskeltavien opintojaksojen sisällöt. Tuntemalla oppimismotivaatioon liittyvät tekijät voidaan vaikuttaa opiskelijoiden oppimismotivaatioon sekä välillisesti opintojen läpäisyasteeseen, keskeyttämisten vähenemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Jatkotutkimushaasteena on itsesäätöisen oppimisen periaatteiden opettaminen ammatillisessa koulutuksessa.The latest Pisa-studings (2013) refer to lower learning motivation among finnish students. The aim of this study was to find out, what things, factors and consequences work as sources of motivation in second grade vocational education. Research questions were: 1) What kind of things do students name as factors affecting to learning motivation? and 2) What kind of characters of tasks do interest and motivate students? The main research method was qualitative analysis of content. The qualitative material consists of students answers to webinquiry, in which students mentioned things that either increase or decrease learning motivation. Quantitative material is based on classification of qualitative material and answers of webinquiry concerning argumentative questions. Students engaged in this study are performing basic examination in pharmaseutics in Oulu vocational college (OSAO). There was 52 students who answered the inquiry. Background theories in this thesis were internal and external motivation, goal orientations, self-regulated learning and concept of personal projects. Qualitative material is based on socio-cultural contexts. Individual context, joining to learning environment relates to self-regulation of learning. Collective context refers to students peer- and learning groups. Context of pedagogical organization of learning joins to organization and performance of teaching in school. Context of Individual, outside learning environment is linked on students own life outside the school. According to this study individual context, joining to learning environment fosters learning motivation most. (52 mentions, 33,6 %). Typically mentions are related to self-regulated learning as self-evaluation of students own performance in learning. Context of pedagogical organization of learning gathered second most mentions fostering learning motivation (49 mentions, 31,6 %). Typical mentions relate to successful organization and performance of teaching. Most interesting and motivating characters of tasks are: 1) Students can choose the production of the task by themselves. 2) Information technology can be used in tasks. and 3) Students can use different sources of information besides teachers knowledge in tasks. Context of pedagogical organization of learning decreases learning motivation most according to this study (69 mentions, 58,0 %). Typically mentions were related to teaching methods, and that subject of learning were not essential, interesting or useful. Remarkable outcome was that the context of individual, outside learning environment gathered about fifth of both positive and negative mentions. Positive things were encouragements of loved ones and friends. Negative mentions were related to students own healthy and economical situation. The knowledge gathered by this study can be used to develop the function of vocational college. Most important thing to develop is to back up the principles of self-regulated learning. Development of teaching methods and subjects of learning is needed too. With these acts learning motivation can be increased. Indirectly it can implicate to increased permeation degree, degreased termination of studing and finally prevent the risk of social exclusion. In the future it would be useful to research how to teach principles of self-regulated learning in vocational education.University of Oulu2014-06-30info:eu-repo/semantics/masterThesisinfo:eu-repo/semantics/publishedVersionapplication/pdfhttp://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406251782urn:nbn:fi:oulu-201406251782fin