Female teachers who do not have children:construction of professionalism and experiences in the work

• Main Author: Kaartinen, L. (Leena)
• Format: Dissertation
• Language: English
• Published: University of Oulu 2014
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406041645; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201406041645

Women and men still face different societal expectations when it comes to issues such as care and having children. These expectations are also visible in the teaching profession. This thesis examines the construction of professionalism and the work-related experiences of female teachers who do not have children. To understand these experiences, the thesis examines how not having children is perceived in society, and links this to the teaching profession. The thesis is constructed within a feminist framework, and the methodological basis lies in hermeneutic phenomenology. The data consists of 12 written responses which were collected through a writing instruction in a teachers’ magazine. The data was analysed using qualitative content analysis. Generally, teachers’ professional development is considered a multifaceted phenomenon, which is influenced greatly by the life context of the teacher, but also subject knowledge, the work environment, as well as the larger societal context. This means that the professionalism of each individual teacher is unique. However, assumptions about differences in the professionalism of female and male teachers still exist, and these assumptions are often shaped by traditional stereotypes of ‘male’ and ‘female’ characteristics. These assumptions relate to the wider context of how women and men are perceived in society, and having children is a very value-laden aspect of this. Women are still expected to want to have children, and especially voluntary childlessness is often perceived negatively. The general discussions on both teacher professionalism and not having children were visible in the data. In this data the influential factors for the construction of the teachers’ professionalism were divided into four categories: i) ‘Formal’ professionalism; ii) Experiences that shape; iii) Values; and iv) Personal involvement. The teachers’ experiences with regard to not having children were more complicated. In this data some of the most common topics were insecurities in the relations with parents, having more time and resources to dedicate to their work, and having to face general attitudes about not having children. The experiences related to not having children were divided into three categories: i) Influence on the work; ii) Feelings of insecurity or difference; and iii) General attitudes towards not having children. Even though most of the teachers in this study did not feel that their not having children would have been influential in the construction of their professionalism, all still provided examples of how not having children had been visible in their work. The findings of the study cannot be generalised as such; they do, however, provide some important insights into the situation of teachers who do not have children, and the kinds of experiences they have had in their work with regard to this question. === Naisiin ja miehiin kohdistuvat edelleen erilaiset sosiaaliset odotukset esimerkiksi hoivan ja lasten hankkimisen suhteen. Nämä odotukset ovat nähtävissä myös opettajan ammatissa. Tämä tutkimus käsittelee ammatillisuuden rakentumista ja työhön liittyviä kokemuksia naisopettajilla, joilla ei ole lapsia. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka lapsettomuuteen suhtaudutaan yhteiskunnassa, ja sitä kuinka nämä asenteet linkittyvät opettajan ammattiin. Tutkimus nojaa feministiseen tutkimusperinteeseen, ja metodologiset lähtökohdat ovat hermeneuttisessa fenomenologiassa. Tutkimuksen aineisto koostuu 12 kirjallisesta vastauksesta kirjoituskutsuun, joka julkaistiin Opettaja-lehdessä. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Opettajien ammatillisuuden kehittyminen nähdään yleisesti monitahoisena ilmiönä, johon vaikuttavat suuresti opettajan oma konteksti ja elämäntilanne, mutta myös aineosaaminen, työympäristö sekä laajempi yhteiskunnallinen konteksti. Näin jokaisen opettajan ammatillisuuden voidaan nähdä olevan ainutkertainen. Tästä huolimatta edelleenkin on olemassa oletuksia nais- ja miesopettajien ammatillisuuden eroista, ja nämä oletukset pohjautuvat usein perinteisiin stereotyyppisiin näkemyksiin miesten ja naisten erilaisista ominaisuuksista. Nämä oletukset kytkeytyvät laajempaan yhteiskunnalliseen näkemykseen naisten ja miesten rooleista. Tähän kytkeytyy myös lasten hankkiminen, joka herkkä aihealue. Naisten odotetaan edelleen haluavan lapsia, ja erityisesti vapaaehtoinen lapsettomuus nähdään monesti negatiivisessa valossa. Yleiset näkemykset sekä ammatillisuuden rakentumisesta että lapsettomuudesta olivat näkyvissä tämän tutkimuksen aineistossa. Aineistossa esiintyneet ammatillisuuden rakentumisen kannalta merkitykselliset asiat jaettiin neljään kategoriaan: i) Muodollinen ammatillisuus; ii) Muokkaavat kokemukset; iii) Arvot; sekä iv) Henkilökohtainen osallistuminen. Opettajien kokemukset liittyen siihen, että heillä ei ole lapsia, olivat moninaisia. Tässä aineistossa yleisimpiä aiheita olivat epävarmuuden tunteet suhteissa oppilaiden vanhempiin, työhön käytettävän ajan ja resurssien suurempi määrä, sekä yleiset asenteet liittyen siihen, että heillä ei ole lapsia. Kokemukset liittyen lapsettomuuden vaikutukseen työssä jaettiin kolmeen kategoriaan: i) Vaikutus työhön; ii) Epävarmuuden ja erilaisuuden tunteet; sekä iii) Yleiset asenteet liittyen lapsettomuuteen. Vaikka suurin osa tähän tutkimukseen osallistuneista opettajista ei pitänyt sitä, että heillä ei ole lapsia merkityksellisenä asiana ammatillisuutensa rakentumisessa, kaikki kertoivat silti esimerkkejä siitä, miten lapsettomuus on näkynyt heidän työssään. Tämän tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä sellaisenaan. Tutkimus lisää kuitenkin näkemystä siitä, millaista on olla opettaja, jolla ei ole lapsia, ja siihen millaisia kokemuksia heillä on ollut työssään.