Suomalainen yritysjohtaminen ja johtamiskoulutus 1960-luvulta vuoteen 2000 Rastor-julkaisujen kirjoitusten mukaan
Tässä pro gradu -työssä on tutkittu kahden Rastor Oy:n useampaan kertaan nimeään muuttaneen julkaisun Tehostaja/Yritystalous/Tehokas Yritys/Yritystalous ja Kehittyvä Liikkeenjohto/Kehittyvä Yritysjohto/Kehittyvä Yritys kirjoituksia suomalaisesta yritysjohtamisesta ja johtamisopeista vuosina 1963–200...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Dissertation |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2014
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405291591 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201405291591 |
| Summary: | Tässä pro gradu -työssä on tutkittu kahden Rastor Oy:n useampaan kertaan nimeään muuttaneen julkaisun Tehostaja/Yritystalous/Tehokas Yritys/Yritystalous ja Kehittyvä Liikkeenjohto/Kehittyvä Yritysjohto/Kehittyvä Yritys kirjoituksia suomalaisesta yritysjohtamisesta ja johtamisopeista vuosina 1963–2000. Tutkimustehtävänä oli selvittää, mitä julkaisut ovat kirjoittaneet johtamisesta, ketkä kirjoituksia ovat laatineet, miten kirjoitukset suhteutuvat samanaikaiseen yhteiskunnalliseen ja työmarkkinapoliittiseen ja viiteen merkittävimpään johtamisparadigmaan.
Tutkimusjakson aikana suomalainen yhteiskunta muuttui erittäin paljon. 1960-luvun alussa elettiin vielä agraariyhteiskunnassa, mutta nopea muutos teolliseen ja palveluyhteiskuntaan oli alkamassa. Muutoksen myötä yritysten määrä ja samalla yritysjohtajien tarve kasvoivat nopeasti. Varsinaista johtamiskoulutusta Suomessa annettiin tuohon aikaan vain hyvin vähän. Tilanne näkyy hyvin Rastor-julkaisujen kirjoituksista. Lehdet kertovat hyvin opettajamaisesti siitä, miten yrityksiä tulisi johtaa, miten työntekijöitä on kohdeltava ja mitä hyvältä yritysjohtajalta vaaditaan.
1970-luvulla Suomeen ruvettiin maailmalta tuomaan yhä enemmän erilaisia johtamisoppeja ja pääpaino Rastor-julkaisujen johtamiskirjoituksissa siirtyi näiden oppien esittelemiseen. Samalla kirjoitusten sävy muuttui, opettajasta tuli enemmänkin tuote-esittelijä. Sama tyyli jatkui tutkimuskauden loppuun asti. Rastorin lehdet eivät pyrkineet minkäänlaiseen keskusteluun lukijoidensa kanssa. Johtamiseen liittyviä asioita esiteltiin hyvinkin selkeästi, mutta keskusteluihin tai syvällisempiin pohdintoihin lehdet eivät lähteneet. Ne välttivät hyvin tarkasti myös ottamasta suoraan kantaa mihinkään yhteiskunnallisiin tai työmarkkinapoliittisiin kysymyksiin. Kuitenkin kirjoitukset myötäilevät hyvin selvästi samanaikaista teknistä ja talouspoliittista kehitystä maailmalla ja Suomessa.
Maailmalla vallinneita viittä merkittävintä johtamisparadigmaa, taylorismia, ihmissuhdeparadigmaa, rakenneanalyyttistä paradigmaa, organisaatiokulttuuriteorioita ja innovaatioparadigmaa on kaikkia sovellettu myös Suomeen. Tutkimusjakson aikana Rastor-julkaisujen esittelemät johtamismenetelmät voidaan johtaa kaikkiin muihin paradigmoihin paitsi taylorismiin.
Johtavana ajatuksena koko tutkimusjakson ajan kaikissa Rastor-julkaisujen johtamiskirjoituksissa oli työntekijöiden huomioon ottaminen ja arvostaminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteivätkö lehdet olisi pitäneet hyvin selvästi yrityksen päätehtävänä tuottaa voittoa. Voitto vain piti saavuttaa hyvässä hengessä koko henkilöstön kanssa. |
|---|