Ihmisen terveys ekosysteemipalveluna:ympäristötekijöiden ja kroonisten tulehdussairauksien välinen yhteys

• Main Author: Virta, M. (Maija)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2014
• Subjects: Geography
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405231479; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201405231479

Biodiversiteetti on heikentynyt maailmanlaajuisesti viimeisten vuosikymmenien aikana. Sillä on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia ihmisen terveydelle. Biodiversiteetti toimii ekosysteemipalveluiden perustana ja molemmat vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja myös terveyteen. Biodiversiteetti-hypoteesin mukaan ympäristön tila vaikuttaa ympäristön ja elimistön mikrobeihin. Elimistön mikrobeilla on merkittävä rooli immuniteetissä. Tämä ilmiö on mahdollisesti vaikuttanut kroonisten tulehdussairauksien voimakkaaseen yleistymiseen viime vuosikymmenien aikana. Biodiversiteetti-hypoteesi on uusi lähestymistapa ympäristön ja terveyden välisen yhteyden tarkastelussa. Tutkielmassa pyritään selvittämään ympäristön ja kroonisten tulehdussairauksien yhteyttä Suomen mittakaavassa, kuntapohjaisen aineiston avulla. Tutkimusajankohtana toimivat vuodet 2000–2010. Tutkittavat sairaudet ovat astma, 1 tyypin diabetes ja tulehdukselliset suolistosairaudet. Sairausaineisto perustuu Kansaneläkelaitokselta saatuihin lääkekorvaustietoihin. Ikäryhminä toimivat astman ja 1 tyypin diabeteksen kohdalla alle 15-vuotiaat ja tulehduksellisten suolistosairauksien kohdalla 15–29-vuotiaat. Näihin sairauksiin vaikuttavia ympäristötekijöitä selvitetään yleistetyn additiivisen mallin (GAM) avulla. Myös sosioekonomisten tekijöiden vaikutuksia selvitetään. Lisäksi tarkastellaan tutkittavien sairauksien maantieteellisiä esiintyvyyksiä. Mann Whitneyn U-testillä selvitetään sukupuolten välisiä eroja esiintyvyyksien suhteen. Spearmanin järjestyskorrelaatiotestin avulla tarkastellaan tutkittavien sairauksien riippuvuuksia ympäristö- ja sosioekonomisten tekijöiden kanssa. Alle 15-vuotiaiden astman esiintyvyydessä on havaittavissa suhteellisen selkeitä alueellisia eroja, koska Itä- ja Pohjois-Suomessa astman havaittiin olevan jonkin verran yleisempää kuin muualla Suomessa. Talven lämpötiloilla voi olla vaikusta tähän. Astman esiintyvyydessä on eroja sukupuolten välillä, mutta niissä ei havaittu alueellisia eroja. Astmaan vaikuttavaksi tekijäksi valikoitui lopulta talven ilmastoa kuvaava tammikuun keskilämpötila. Tulosten pohjalta voidaan sanoa, että tammikuun keskilämpötilan laskiessa alle 15-vuotiaiden astman esiintyvyys yleistyy. 1 tyypin diabeteksen ja tulehduksellisten suolistosairauksien kohdalla tulokset eivät olleet yhtä selkeitä, eikä niihin vaikuttavia tekijöitä saatu selville GAM-mallinnuksen avulla. Joskin 1 tyypin diabeteksen esiintyvyydessä on eroja sukupuolten välillä, mutta niiden kohdalla ei havaittu alueellisia eroja Suomen sisällä. Kuntapohjaisen aineiston käyttö tuotti haasteita, mutta tulokset eivät myöskään poissulje kroonisten tulehdussairauksien ja ympäristön välistä yhteyttä. Ympäristön ja kroonisten tulehdussairauksien välisen yhteyden selvittäminen olisi mielekkäämpää pienemmällä tutkimusalueella ja tarkempaan paikkatietoon perustuvan informaation avulla.