It’s not that we’re using force:constructing authority in The Dog Whisperer

• Main Author: Laine, M. (Maarit)
• Format: Dissertation
• Language: English
• Published: University of Oulu 2014
• Subjects: English Philology
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405221457; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201405221457

During the past decade, there has been an ongoing debate in the dog training circles about dominance based dog training. Much of the debate has been brought on by the popularity of Cesar Millan’s reality television show, The Dog Whisperer. The dog training professionals have expressed their concern over the show spreading ineffective and inhumane training methods based on outdated notions about the dog. The purpose of this study was to investigate the methods used in the show to construct Millan as a dog training authority. The theoretical framework of this work in based on the general principles of Critical Discourse Analysis (CDA) and is complemented with viewpoints from the sociocognitive approach to CDA outlined by Van Dijk. The methodology is based on the frame both Iedema and Pollak have used in their research on television programmes. The results of the analysis were compared to previous research conducted on manipulative discourse. Wodak’s writings have contributed to both the theory and the methodology of this study. The construction of Millan’s authority as a dog trainer is based on a three-layered manipulation of audience reception. The foundation of the manipulation lies in the management of the audience’s emotional state. An emotionally preoccupied viewer has less cognitive energy to critically process messages it receives and is thus more vulnerable to manipulation. The co-operation of the modes — speech, sound and image — is particularly effective in arousing emotional response. The middle layer in constructing Millan’s authority involves building a preferred context model for the audience. A context model contains the mental models activated in the short term memory in a given situation and is used for interpreting messages. By foregrounding elements in the discourse situation, the production can affect the audience’s context model and the interpretations they make regarding the content of the show. In The Dog Whisperer, these elements include, for example, the discourse of dominance related to dogs and the discourse of expertise related to Millan. Also some characteristics of the reality TV genre help in the construction of the context model where Millan is a dog training authority. The final layer of the audience manipulation entails the problem-solution narrative and the many features of manipulative communication used in it. The repetition of messages exercised through all the modes and providing ample amount of pseudo-proof are frequently used tactics in the show in the construction of Millan’s authority. === Koiramaailmassa on 2000-luvulla kuhistu johtajuuskysymyksistä, kun Cesar Millanin Koirakuiskaaja-ohjelman suosio on levittänyt tiedemaailmassa yleisesti virheellisenä pidettyyn dominanssiteoriaan perustuvia tehottomia ja epäinhimillisiäkin metodeja laajemmille koiranomistajapiireille. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää millaisin keinoin Millanin auktoriteetti koirakouluttajana ohjelmassa rakennetaan. Työn teoreettisen viitekehyksen perustan muodostavat kriittisen diskurssianalyysin yleiset periaatteet. Näitä on täydennetty sosiokongitiivisen suuntauksen näkemyksillä erityisesti Van Dijkin artikkeleiden pohjalta. Tutkimuksen metodologia perustuu Iedeman ja Pollakin televisiotutkimuksessaan käyttämiin multimodaalisen analyysin metodeihin. Analyysin tuloksia on vertailtu aiempaan tietoon manipulatiivisen diskurssin piirteistä. Wodakin kirjoitukset sekä kriittisen diskurssianalyysin teoriasta että metodeista ovat vaikuttaneet työhön merkittävästi. Millanin auktoriteetin rakentuminen tapahtuu kolmessa tasossa. Manipulaation perusta on voimakkaiden tunnereaktioiden yleisölle aiheuttamassa kriittisen ajattelun heikkenemisessä. Katsojien kognition keskittyessä ensisijaisesti tunteiden kokemiseen, havaintokykyä ei enää riitä vastaanotettujen viestien kriittiseen tulkintaan. Tunteisiin keskittynyt katsoja on altis manipulaatiolle. Modaliteettien yhteisvaikutus on erityisen merkittävässä asemassa voimakkaiden tunne-elämysten synnyttämisessä. Seuraava taso Millanin auktoriteetin rakentamisessa on katsojan mielessä aktivoituvien mentaalimallien muokkaaminen. Hallitsemalla katsojalle aktivoituvaa viitekehystä, tuotanto vaikuttaa tulkintoihin, joita katsoja näkemästään tekee. Koirakuiskaajassa tämä viitekehys sisältää diskursseja liittyen mm. dominanssiin ja asiantuntijuuteen. Myös tosi-TV-genre on luomassa katsojalle tulkintaviitekehystä, jossa Millan näyttäytyy koirankoulutuksen asiantuntijana. Kolmas manipulaation taso liittyy itse tarinan rakenteeseen, joka ohjaa katsojaa pitämään koiraa ongelmana ja Millania ratkaisijana, sekä sen sisällä käytettyihin manipulatiivisen diskurssin keinoihin. Näistä erityisesti toisto — kaikilla modaliteetin tasoilla — ja runsas pseudotodisteiden esittäminen ovat keskeisiä keinoja, kun Millanin auktoriteettiä ohjelmassa rakennetaan.