Troponiinin määritys akuutin sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa sisätautien päivystyspoliklinikalla

Johdanto: Sydänlihasperäistä troponiinia käytetään akuutin sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa. Troponiini voi nousta myös muista kuin sydänperäisistä syistä. Nykyiset troponiinin määritysmenetelmät ovat entistä herkempiä havaitsemaan pienet pitoisuudet verestä. Nämä seikat aiheuttavat lisäh...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pölönen, L. (Laura)
Format: Others
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2014
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405151383
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201405151383
Description
Summary:Johdanto: Sydänlihasperäistä troponiinia käytetään akuutin sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa. Troponiini voi nousta myös muista kuin sydänperäisistä syistä. Nykyiset troponiinin määritysmenetelmät ovat entistä herkempiä havaitsemaan pienet pitoisuudet verestä. Nämä seikat aiheuttavat lisähaastetta kliiniseen päätöksentekoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa sitä, kuinka kohonnut troponiiniarvo ohjaa diagnostiikkaa, mitä syitä troponiinin nousun taustalla on ja kuinka troponiinin nousu vaikuttaa potilaiden ennusteeseen. Metodit: Potilasaineisto (206 potilasta) kerättiin poimimalla Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) sisätautipäivystyksessä aikavälillä 1.2.–31.5.2012 ja 1.9.–17.12.2012 käyneistä potilaista ne, joilla oli troponiiniarvo koholla. Tämän jälkeen heidän sähköisistä potilastiedoistaan poimittiin tutkimuksen kannalta tarpeellisia tietoja. Tulokset: Rintakipu ja hengenahdistus olivat yleisimmät tulosyyt ja -oireet potilasaineistossa. 35 %:lle potilaista aloitettiin jokin tarkastelussa ollut antitromboottinen lääkitys päivystyksessä. Troponiinin nousua pidettiin päivystyksessä merkittävänä 21,4 %:lla potilaista. Vain pienellä osalla potilaista troponiinin nousun syytä pidettiin sepelvaltimotautiin liittyvänä (16,9 %:lla potilaista). Muita syitä olivat mm. nopea rytmihäiriö, infektiot ja sydämen vajaatoiminta. Vain 6,8 % potilaista ohjautui sepelvaltimoiden angiografiaan ja heistä 92,9 %:lla havaittiin siinä sepelvaltimotauti. Näistä potilaista 92,3 %:lle tehtiin sepelvaltimoiden pallolaajennus tai ohitusleikkaus. Vaihtelevan seuranta-ajan (n. 2,5–14 kk) aikana huomattava osa potilaista oli kuollut (29,1 %). Johtopäätökset: Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia siitä, että suurella osalla potilaista troponiinin nousu johtuu muusta syystä kuin akuutista sepelvaltimotautikohtauksesta. Akuutin sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa on tärkeää muistaa troponiinimäärityksen ohella huomioida potilaan kliininen tila ja EKG. Tutkimusaineistossa oli hyvin osattu valikoida oikeat potilaat angiografiaan. Kohonnut troponiiniarvo viittaa selkeästi huonontuneeseen ennusteeseen.