Muuttoliike Suomessa:empiirinen analyysi gravitaatiomallilla

• Main Author: Lakaniemi, J. (Joni)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2014
• Subjects: Economics
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404241290; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201404241290

Muuttoliike tasaa alueiden välisiä palkka- ja työllisyyseroja kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti. Korkeamman palkka- ja elintason alueilta löytyy usein myös muita alueita monipuolisimmat palvelut ja koulutusmahdollisuudet sekä laaja elinkeinorakenne lisäten alueen vetovoimaa entisestään. Muuttomotiivit voivat vaihdella paljon muun muassa muuttoetäisyydestä ja ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten iästä ja koulutustaustasta, riippuen. Vaikka Suomen muuttoliikettä on maan pienen väestömäärän ja pitkien etäisyyksien vuoksi vaikea verrata muihin maihin, on muuttoliike myös täällä samansuuntaista kuin maailmalla. Ihmiset, koulutus, työpaikat ja palvelut keskittyvät yhä pienemmille alueille. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Suomen sisäistä muuttoliikettä ja sen vaikutuksia niin kunnallisella kuin alueellisellakin tasolla. Tutkielmassa käydään läpi muuttoliikkeeseen johtavia syitä ja siitä johtuvia seurauksia, muuttoliikettä edistäviä ja rajoittavia tekijöitä, sekä muuttoliikemalleja. Empiriaosiossa käytetään Isaac Newtonin gravitaatiomalliin perustuvaa sovellusta, jolla tutkitaan Suomen maakuntakeskusten välistä vetovoimaa ja muuttoliikettä. Maakuntakeskusten välinen tutkimus antoi selvän kuvan muuttoliikkeiden suunnista Suomessa: suuret, koulutus- ja työmahdollisuuksiltaan vahvat alueet saivat suuria muuttomääriä ja -voittoja. Suurilla yliopistokaupungeilla oli yleensä gravitaation antamaa oletusta suuremmat muuttomäärät muihin maakuntakeskuksiin verrattuna. Pienet ja sijainniltaan syrjäisemmät maakuntakeskukset olivat useimmiten tutkimuksen suurimpia häviäjiä. Saatujen tulosten mukaan Helsinki dominoi Suomen muuttoliikettä; kaupunki sai muuttovoittoja kaikista muista maakuntakeskuksista. Tampere ja Turku olivat tutkielman toiseksi ja kolmanneksi vetovoimaisimmat maakuntakeskukset.