Metsähallintoa korven kansan parissa:Metsähallituksen Ranuan hoitoalue vuosina 1905–1939

• Main Author: Impiö, V. (Ville)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2013
• Subjects: Finnish and Scandinavian History
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201312062030; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201312062030

Pro gradu -tutkielmani aiheena on Metsähallituksen Ranuan hoitoalueen historia vuosina 1905–1939. Ranuan hoitoalue erotettiin vuonna 1905 Iin ja Simon hoitoalueista, yhtä aikaa Ylisimon hoitoalueen kanssa. Hoitoalueen perustamisen syinä olivat halu pienentää hoitoalueiden kokoa, kasvava metsätalous ja tarve saada kruununmetsät parempaan valvontaan. Vuonna 1923 Ranuan ja Ylisimon hoitoalueet yhdistettiin yhdeksi hoitoalueeksi. Yhdistymisen myötä hoitoalueen pinta-ala kaksinkertaistui, kattaen näin 290 000 hehtaarin alueen. Hoitoalueiden yhdistyminen oli merkittävin muutos, joka hoitoaluetta ja sen toimintaa kohtasivat tutkimusaikana. Tutkimuksellani olen halunnut selvittää Metsähallituksen vaikutusta alueen maan ja metsien käyttöön, valvontatyön tehokkuutta sekä metsähallinnon toimia osana ympäröivää yhteisöä. Tutkimukseni keskiössä on Metsähallituksen rooli ja toiminta. Päälähteenäni käytän Ranuan hoitoalueen arkistomateriaalia, jota säilytetään Oulun maakunta-arkistossa. Tutkimusta täydentämään olen käyttänyt myös Metsähallituksen muiden organisaatioiden ja Ranuan kunnan arkistoa. Painettuina lähteinä olen käyttänyt Suomen tilastollista vuosikirjaa sekä Suomen kruununmetsien metsänhoitajille tarkoitettua käsikirjaa vuodelta 1910. Tutkimus perustuu laadulliseen tutkimukseen sekä tilastolliseen esittämiseen. Laajan virallisen kirjemateriaalin ja kertovan aineiston perusteella luon kuvaa metsähallinnon virallisista toimista Ranuan hoitoalueella. Metsähallitus rajoitti alueen väestön perinteistä metsien käyttöä. Näkyvä puuttuminen metsien luvattomaan käyttöön eli haaskaukseen ja perinteisen puukaupan rajoittaminen jättivät jälkensä yhteisön ja metsähallinnon suhteisiin. Metsähallintoa leimasi toiminta lakien ja asetusten mukaan. Tämä vaikutti suuresti ihmisten kuvaan Metsähallituksesta. Aluemetsänhoitajat tiedostivat alueen väestön heikot elinolosuhteet ja pyrkivät toimillaan vaikuttamaan yhteisen edun toteutumiseen. Metsähallitus oli myös Ranuan kunnan suurin veronmaksaja. Ensimmäiset kaksi vuosikymmentä Metsähallitus toimi pelkästään puiden myyjänä. Omien hankintahakkuiden alkamisesta vuonna 1926 seurasi se, että valtiosta tuli nopeasti ainut hoitoalueen metsissä hakkuita suorittanut taho. Hakkuumäärät valtion mailla kasvoivat 1920-luvulla suunnitelluista jopa kaksinkertaisiksi. Valtionmaiden asutustoiminta heikensi 1920- ja 1930-luvuilla Metsähallituksen toimintaedellytyksiä. Aluemetsänhoitajien päätavoite oli lisätä hoitoalueen metsien kysyntää. Tavoitteeseen päästiin vasta hankintahakkuilla ja Simojoen uitto-olosuhteiden parantamisen jälkeen.