Anna taiteessa — taide Annassa:esteettisten kokemusten merkitys ihmisenä kasvamisessa erään kuvataideluokanopettajan kokemuksissa

• Main Author: Juustinen-Vuojala, J. (Jeata)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2013
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201312051998; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201312051998

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee taiteen ja esteettisten kokemusten merkityksellistä yhteyttä ihmisen hyvän elämän pyrkimyksiin ja ihmisenä kasvamiseen. Tutkimus selvittää, taiteen ja ihmisenä kasvamisen viitekehyksestä, miten erään kuvataideluokanopettajan elämänkaaren kokemukset, ja esteettiset kokemukset ilmenevät, ja minkälaisia merkityksellisiä yhteyksiä näistä kokemuksista on tunnistettavissa. Tämä laadullinen tutkimus on tyyliltään narratiivinen. Tutkimusaineisto on erään kuvataideluokanopettajan elämänkerta, joka on kerätty henkilön syvähaastattelulla. Tutkimuksen narratiivinen analyysi vastaa hermeneuttista tutkimusmetodia, jonka avulla pyritään ymmärtämään haastateltavan elämänkerrasta nousevia kokemuksia ja niiden merkityksiä haastateltavan omaa kasvuprosessiaan vasten, taiteen merkityksen ja hyvän elämän pyrkimysten viitekehyksestä. Analyysi nojautuu pragmaattisen ja fenomenologian tarjoamiin tieteenteorioihin, mutta myös elämänkaaripsykologian lähtökohtiin, sekä vielä eräiden suomalaisten taidepedagogien näkemyksiin, etsien yhteistä tietä voidaksemme ymmärtää paremmin taiteen ja esteettisten kokemusten merkityksiä ihmisenä kasvamisessa. Tämän pro gradu -tutkielman tutkimustulokset osoittavat, että taiteesta saaduilla inhimillisillä arkikokemuksilla ja esteettisillä kokemuksilla on merkityksellinen yhteys hyvän elämän pyrkimyksiin ihmisen oman kasvuprosessin kannalta: haastateltavan merkitystäyteiset kokemukset näyttivät parantaneen haastateltavan elämänlaatua. Haastateltavan arkikokemusten integroituminen esteettisiin kokemuksiin, joissa kokemus huipentuu täyskokemuksen muotoon, tarjosivat selkeää tukea haastateltavan itsetuntemuksen kasvamiseen. Tämä pragmaattisen teorian esittämä hetkellisen tasapainon saavuttaminen esteettisessä kokemuksessa näytti toteutuneen toistuvasti myös haastateltavan elämänkaaressa, painottuen haastateltavan lapsuuteen ja varhaisen aikuisuuden ja keski-iän jaksoihin. Esteettisten täyskokemusten merkityksellinen yhteys, yhdessä muiden haastateltavan kokemusten kanssa, haastateltavan pyrkimyksissä hyvään elämään, on ilmeinen. Esteettisten kokemusten merkitys näkyi siinä, että ne tarjosivat haastateltavan itsetutkiskelutaitoihin uusia tarkastelu- ja tulkintatapoja, keinoja jäsentää todellisuutta. Samalla esteettiset kokemukset, mutta myös muut haastateltavan kokemukset (niin arkiset kokemukset, kuin kokemukset taiteen parissa) näyttivät, yhdessä, kiasman kaltaisena ilmiönä, tarjoavan haastateltavalle aiempaa suurempia mahdollisuuksia haastateltavan pyrkimyksissä ymmärtää paremmin paitsi itseään, myös toisia ja maailmaa. Tutkimustulokset osoittavat myös, että taide voi ilmentää kokemuksiamme joskus jopa täsmällisemmin, kuin puhuttava tai kirjoitettava kieli. Siksi taiteen parissa koetut esteettiset kokemukset voidaan nähdä kasvattavina kokemuksina. Näin ollen taide ja esteettiset kokemukset ovat tärkeitä tekijöitä ihmisenä kasvamisessa, pyrkimyksissämme hyvään elämään. Tämä narratiivinen tutkimus valaisee kokemuksellista todellisuutta katkelman lailla: se avaa totuuden, mutta vain yhden ihmisen kokemana, ja tutkijan ymmärtämänä, vaikkakin tieteellisissä perusteluissa. Kuten sanottua, tutkimus pyrkii ymmärtämään erään yksittäisen ihmisen kokemusmaailmaa. Tutkimuksena henkilön elämäkerta on sinänsä arvokasta, sillä inhimillisinä olentoina me ihmiset pystymme monin eri kommunikatiivisin keinoin jakamaan, omien kokemustemme kautta, käsityksiämme todellisuudesta — jonka ymmärtäminen perustuu inhimilliseen kokemuksellisuuteen. Tutkimustulosten myötä, tutkimus luo lopuksi vielä kysyvän katseen tulevaisuuteen: miten me kasvattajat voisimme hyödyntää taiteen mahdollisuuksia ja esteettisten kokemusten tuntemustamme paremmin kasvatusajattelussamme ja -toiminnassamme?