Hienoa työtä lapsen hyväksi:vanhempien kokemuksia päiväkodin kehittämisprosessista

• Main Author: Orava, N. (Niina)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2013
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201311151861; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201311151861

Tutkielman tavoitteena oli tutkia vanhempien kokemuksia päiväkodin kehittämisprosessista. Teoreettisina lähtökohtina ovat olleet ensiksi kehittämisprosessin eri menetelmien käyttö, toiseksi lapsen sosioemotionaalinen kehitys varhaislapsuudessa ja siihen liittyen sosioemotionaaliset vaikeudet sekä kolmanneksi varhaislapsuuden kasvuympäristöt ja näiden välinen kasvatuskumppanuus. Tutkimusongelmat ovat: 1. Mitä päiväkodista annettuja kehittämisprosessiin liittyviä materiaaleja vanhemmat olivat käyttäneet kotona? 2. Miten vanhemmat ovat kokeneet, että kehittämisprosessi on tukenut heidän lapsensa sosioemotionaalista kehitystä? 3. Miten vanhemmat ovat kokeneet, että kehittämisprosessi on tukenut eri kasvuympäristöjen kasvatustyötä ja toimintaa? Kolmanteen tutkimusongelmaan liittyvät alakysymykset ovat: — Miten vanhemmat ovat kokeneet kehittämisprosessin vaikuttaneen omaan kasvatustyöhönsä? — Miten vanhemmat ovat kokeneet kehittämisprosessin muuttaneen päiväkodin toimintaa? Metodologisena lähtökohtana on ollut etnografia, joka tutkii ihmistä tämän kulttuurissa. Tutkielma on tehty yhteistyössä Lapsen hyvä arki 2 -hankkeen kanssa, jonka kehittämistyöhön tutkielma liittyy. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty kyselylomakkeita, joiden perusteella kartoitettiin vanhempien kokemuksia tutkittavasta aiheesta. Tutkimuksessa käytettiin kolmea eri kyselylomaketta ja vastauksia tuli yhteensä 17 kappaletta. Tutkimusaineistona ovat olleet vanhempien kokemukset päiväkodin kehittämisprosessista eri näkökulmista. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua, jossa aineistosta etsitään erilaisia teemoja. Teemoittelun kautta on etsitty yhtenäisiä kokemuksia, jotka ovat toistuneet tutkittavan kulttuuriryhmän, eli vanhempien, vastauksissa. Teemat ovat rakentuneet teorian kanssa yhdessä. Tulkinta on tehty analyysin kanssa samanaikaisesti. Vastausten perusteella vanhemmat olivat yleisesti omaksuneet sekä Iloa vanhemmuuteen -oppaan että ALLiES-kotikirjeet osaksi omaa kodin kulttuuriaan. Vuorovaikutusleikkejä oli käytetty aktiivisesti omassa arjessa. Kotikirjeitä oli käytetty vaihtelevasti vanhempien keskuudessa, mutta kaikki vanhemmat olivat saaneet kirjeistä pohtimisen aihetta ja ottaneet ne tällä tavoin osaksi omaa arkeaan. Lasten sosioemotionaalisessa kehityksessä havaittiin monenlaisia muutoksia kehittämisprosessin myötä, mitkä heijastivat omaan kulttuuriin kuuluvaa ajattelutapaa. Muutokset lapsissa ilmenivät rauhoittumisena, vuorovaikutustaitojen lisääntymisenä ja toisten ihmisten näkökulman huomioimisena. Kaikki eivät kuitenkaan nähneet kehittämisprosessilla olleen vaikutusta lapsensa sosioemotionaaliseen kehitykseen. Niin ikään kehittämisprosessilla ei nähty olevan suoraa vaikutusta, vaan yleensä päiväkodin kasvatustyö nähtiin merkittäväksi lapsen sosioemotionaalisen kehityksen kannalta. Kehittämistyö oli tukenut vanhempien kasvatustyötä ja muuttanut heidän ajattelutapaansa. Tämä ilmeni lapsen ja vanhemman välisen läheisyyden kasvuna sekä lapsen näkökulman suurempana huomioimisena. Jotkut vanhemmista eivät olleet huomanneet kehittämisprosessilla olleen vaikutusta omaan kasvatustyöhönsä, sillä heidän vuorovaikutuksensa lapsensa kanssa oli jo ennestään toimiva. Päiväkodin toiminnassa oli yleisesti nähty positiivisia muutoksia, vaikka kyseinen kulttuuriympäristö oli vanhemmille omaa kodin kulttuuria vieraampi. Muutokset näkyivät vuorovaikutuksen parantumisena vanhempien ja päiväkodin henkilöstön välillä, päiväkodin toimintojen siirtymisenä kotiin sekä muutoksina ilmapiirissä ja lasten yksilöllisemmässä huomioimisessa. Eräät vanhemmat taas eivät olleet havainneet mitään muutoksia päiväkodin toiminnassa. Tutkimuksen luotettavuutta voidaan tarkastella sekä etnografian että aineiston keräämisessä käytettyjen kyselylomakkeiden kannalta. Tutkimus täyttää niin etnografisesti laadullisen tutkimuksen kuin kyselylomakkeiden osalta määrällisen tutkimuksen luotettavuuskriteerit. Tutkimustuloksia voivat käyttää esimerkiksi varhaiskasvatuksen opiskelijat ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset.