Säteilyn lääketieteellinen käyttö endoskopian kontekstissa:potilasannokset ja säteilyn käyttötavat endoskooppisessa retrogradisessa kolangiopankreatikografiassa (ERCP) ja siihen liittyvissä toimenpiteissä

• Main Author: Saukko, E. (Ekaterina)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2013
• Subjects: Health Sciences
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201310121789; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201310121789

Tutkielman tarkoituksena oli kuvata potilaiden saamia säteilyannoksia ERCP:ssa ja sen yhteydessä tehtävissä toimenpiteissä, arvioida deterministisen vaurion riskiä ERCP:ssa ja sen yhteydessä tehtävissä toimenpiteissä sekä kartoittaa säteilyn käyttötapoja sappi- ja haimateiden endoskooppisessa kuvantamisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa potilaan säteilyaltistuksen tasosta ERCP:ssa sekä endoskooppisen läpivalaisutoiminnan erityispiirteistä. Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistotriangulaatiota. Potilaan säteilyaltistuksen tasoa ERCP:ssa selvitettiin keräämällä potilasannoksia kymmenestä eri sairaalasta Suomessa. Deterministisen vaurion riskiä ERCP:ssa arvioitiin yhdessä sairaalassa suoritettujen pinta-annosmittausten (ESD) perusteella. Säteilyn käyttöä endoskopian kontekstissa kartoitettiin kyselyn avulla kymmenestä eri sairaalasta. Kokonaisuudessaan tutkimusaineisto koostui 227 potilasannoksesta, 13 pinta-annosmittauksesta ja 10 kyselylomakkeen vastauksesta. Tutkimusaineiston keruu toteutettiin vaiheittain kevään 2011 ja kesän 2012 välisenä aikana. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics -tilasto-ohjelmalla. Tulosten mukaan potilas sai keskimäärin 5,15 Gy∙cm² suuruisen säteilyannoksen ERCP:n ja toimenpiteiden yhteydessä. Keskimääräinen läpivalaisuaika ERCP:ssa oli 2,4 minuuttia ja röntgenkuvien lukumäärä 2,5. Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) sekä läpivalaisuajan välillä todettiin voimakas lineaarinen riippuvuus. Terapeuttisessa ERCP:ssa potilas sai suuremman säteilyannoksen diagnostiseen ERCP:n verrattuna. Potilaan pinta-annoksen keskiarvo ERCP:ssa oli 10 mGy ja efektiivisen annoksen keskiarvo 1 mSv. Säteilyannokset ERCP:ssa ja sen yhteydessä tehtävissä toimenpiteissä vaihtelivat merkittävästi tässä tutkimuksessa, samoin läpivalaisuajan ja röntgenkuvien lukumäärän vaihtelu oli kohtuullisen suurta. Säteilyä käytetään endoskopian kontekstissa hyvin monipuolisesti. Endoskooppista läpivalaisutoimintaa harjoitetaan Suomessa sekä röntgenosastoilla että endoskopiapoliklinikoilla. ERCP toimenpiteineen toteutetaan osittain myös ilman säteilyn käytön asiantuntijoita. Säteilyn käyttötavoissa, kuten potilaiden säteilysuojauskäytännöissä sekä potilasannosten dokumentoinnissa ja seurannasta, oli eroa sairaaloiden välillä. Potilasannosten selvittämisellä, deterministisen riskin arvioimisella ja toimintatapojen kartoittamisella luodaan edellytykset potilaan säteilyaltistuksen optimointiin ja säteilytoiminnan arviointiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää organisaatiotasolla toiminnan kehittämisessä, säteilysuojelun edistämisessä, läpivalaisulaitteiden laadunvarmistuksessa sekä sisäisissä säteilysuojelukoulutuksissa. === The purpose of this study was to determine the radiation doses received by patients during ERCP and related procedures, to estimate the risk of deterministic effect in ERCP and its’ procedures and to research the uses of radiation on endoscopic imaging of bile and pancreatic ducts. The aim of the study was to produce new information about the level of patient’s radiation exposure in ERCP and on the special characteristics of endoscopic fluoroscopy operations. Data triangulation was used in the study. The patient’s level of radiation exposure in ERCP was examined by collecting patient doses from ten different hospitals in Finland. The risk of deterministic effect in ERCP was evaluated based on entrance surface dose (ESD) measurements implemented in one of the hospitals. The use of radiation in context with endoscopy was researched by a questionnaire in ten different hospitals. Thus, in total, the research data consisted of 227 patient doses, 13 entrance surface dose measurements and the answers of ten questionnaires. The collection of research data was carried out in phases between spring 2011 and summer 2012. The data was analysed with the IBM SPSS Statistics software. According to the results, patients received on average of 5.15 Gy∙cm² of radiation dose during ERCP and related procedures. The average fluoroscopy time in ERCP was 2.4 minutes and the number of x-ray images 2.5. A strong linear correlation was observed between the dose area product (DAP) and fluoroscopy time. In therapeutic ERCP, the patient received a larger radiation dose compared to diagnostic ERCP. The average patient’s entrance surface dose in ERCP was 10 mGy and the average effective dose 1 mSv. The radiation doses in ERCP and procedures varied significantly in this study. Consequently, the range of fluoroscopy times and the numbers of x-ray images was also quite large. In the context of endoscopy, radiation is used in many various ways. ERCP studies and procedures in Finland are carried out both in x-ray departments and endoscopy units. ERCP and its procedures are implemented partly without the experts of medical use of radiation. The methods of using radiation, such as radiation protection policies for patients and documentation and monitoring of patient doses, varied between the different hospitals. Finding out the patient dose, evaluating the deterministic effect and researching the operational methods create the requirements for optimizing the patient’s radiation exposure and evaluating the radiation operation. The results of the study can be utilized on the organizational level to develop the operations, promote radiation protection, and ensure the quality of fluoroscopy equipment and, additionally, for internal radiation protection training.