”Kelle se tieto kuuluu, ni sillä se on.”:osallistava GIS Pohjois-Suomen pyhien paikkojen sijaintietoon liittyvien näkemysten kartoituksessa

• Main Author: Äikäs, T. (Tiina)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2013
• Subjects: Geography
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306011417; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201306011417

Tutkielmani käsittelee paikallisyhteisöiden sekä viranomaisten suhtautumista saamelaisten pyhien paikkojen paikkatiedon julkiseen esittämiseen. Työssäni selvitän, mitä mieltä paikalliset ovat pyhien paikkojen paikkatiedon esittämisestä kaikille avoimessa Muinaisjäännösrekisterissä ja toisaalta, mikä on kulttuuriperinnön suojelusta vastaavien viranomaisten näkökulma paikkatiedon esittämiseen. Keskeinen kysymys on, koetaanko tieto pyhistä paikoista salatuksi paikallistiedoksi ja jos näin on, mitä keinoja tällaisen tiedon esittämiseen on olemassa. Tutkielmani tarkoituksena on toimia keskustelunavauksena paikallisyhteisöiden ja viranomaistahojen välillä. Työni liittyy feministisen maantieteen viitekehykseen, sillä tärkeäksi näkökulmaksi nousevat erilaiset tietämisen tavat sekä tiedon omistajuus. Tutkimuksessani hyödynnetään osallistavaa GIS:ä (PPGIS l. Public Participation GIS), jonka tarkoituksena on voimaannuttaa paikallisyhteisöt ottamalla heidät mukaan paikkatiedon keruuseen. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä paikallisyhteisöiden jäsenille ja seitsemästä viranomaistahoille vuosina 2011−2012 tehdystä puolistrukturoidusta haastattelusta. Perinteisestä osallistava GIS ‐projektista poiketen en kerännyt paikallisilta paikkatietoa sinänsä vaan käsityksiä paikkatiedosta. Haastatteluille tehdyssä sisällönanalyysissä selvisi, ettei paikallisilla ole yhtä yhteistä mielipidettä pyhien paikkojen paikkatiedon esittämisestä. Perusteet tiedon salaamiselle ja tiedon avoimuudelle ovat usein samankaltaisia ja pohjaavat käsitykseen tiedon luonteesta. Osa haastatelluista on sitä mieltä, että kaikenlainen tiedon salaaminen on diskriminoivaa. Toiset taas kokeivat pyhien paikkojen luonteeseen kuuluvan, että ne ovat salattuja, ja tieto niistä voi välittyä ainoastaan suullisena perinteenä. Sekä tiedon avoimuutta että tiedon salaamista perustellaan pyhien paikkojen suojelulla. Suomessa viranomaistahot pitävät avointa tietoa suojelun kannalta tärkeänä. Toisaalta Ruotsissa on päädytty pyhien paikkojen osalta suljettuun rekisteriin juuri suojelun näkökulmista. Haastatteluissa nousee esiin myös näkökulmia siitä, miten pyhien paikkojen sijaintitietoa voisi esittää osittain salatusti. Jatkokeskusteluiden kannalta keskeiset näkökulmat liittyvät sijaintitiedon esittämiseen laajempana alueena tai suljettuina tasoina. Laajempaa aluetta käytettäessä tulisi ottaa huomioon, että pyhät paikat ovat luonteeltaan erilaisia ja vaativat näin ollen erikokoisia alueita tullakseen kätketyiksi. Mikäli osa tiedosta esitetään suljettuina tasoina, tulisi käydä laajaa keskustelua siitä, ketkä ovat oikeutettuja mihinkin tietoon ja miten tieto saadaan välitetyksi viranomaistahoille. Haastatteluissa korostuu, että kulttuuriperinnön kontrolli on paikallisille tärkeää ja keskustelua pyhien paikkojen paikkatiedon esittämisestä tulisi käydä mahdollisimman pian.