Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle

• Main Author: Kuorilehto, M. (Markku)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2013
• Subjects: History
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201302221051; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201302221051

Pohjois-Pohjanmaan Liminka muodosti ainutlaatuisen merenkohoamisen seurauksena syntyneen niittytasangon. Sen ympärillä sijoittuivat laajat metsä- ja suoalueet, jotka ovat niittyjen lisäksi houkutelleet eränkävijöitä ja talonpoikaisasutusta. Tässä pro gradussa tutkimuskohteena on Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle rajoittuen keskiajalla syntyneiden kylien Limingan, Rantakylän ja Virkkulan asutukseen. Tutkimusmenetelminä käytetään historiallista ja nimistöhistoriallista metodia. Päätutkimuskysymyksinä tarkastellaan 1) ensimmäisiä varhaisimpia asuttajia ja liikkujia 2) pysyvän talonpoikaisasutuksen syntyä ja 3) eri asutushistoriallisten alkuperien vaikutusta, ikää ja syntyyn vaikuttaneita tekijöitä. Tärkein nimistöhistoriallinen tutkimuskohde on Liminka-nimen alkuperän selvittäminen. Tutkimusaineisto koostuu historiallisista asiakirjoista: kartoista, vero- ja oikeuslähteistä. Toinen tärkeä lähdeaineisto on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimikokoelma, johon on kerätty Limingasta paikannimikokoelma ja Suomen ja sen lähialueiden yleiskokoelma 2,2 miljoonasta paikannimestä. Lisäksi hyödynnetään uudella tavalla maanmittauslaitoksen digitaalisia maastotietoja, kuten karttoja, ilmakuvia ja nimiaineistoja, joilla voidaan tutkia tarkemmin nimikohteita Limingassa ja vertailukohteissa. Liminkalaista paikannimistöä vertaillaan levikin perusteella muualla Suomesta ja sen lähialueilta löytyviin nimiin ja pyritään löytämään liminkalaisten nimien historiallinen alkuperä ja syntykonteksti. Limingan asutushistoriassa vanhin kerros on ohut saamelainen alkuperä. Vähäisesti tutkittu, mutta erittäin runsaslukuinen länsisuomalainen piirre on pystytty erottamaan yleissuomalaisesta nimistöstä. Länsisuomalainen nimistö osoittautui levikiltään varsin tarkkarajaiseksi, mutta nimistö syntyi pitkän ajan kuluessa. Tämä nimistö korostaa, että Liminka kuului länsisuomalaiseen asutushistoriallisen vaikutuksen alle. Asutushistoriallisen perustan runsaslukuisalla merkittävien paikkojen nimillä loivat hämäläis-yläsatakuntalainen laaja eräelinkeinoihin keskittynyt liikkuvuus Pohjanlahdenrannalla. Samalta aikakaudelta on löydettävissä myös ensimmäiset merkit syntyvästä talonpoikaisasutuksesta. Karjalaislähtöinen asutushistoriallinen kerrostuma syntyi puolestaan Novgorodin vallan lisääntymisestä 1200-luvulta alkaen. Itäinen vaikutus jatkui myöhemmin 1500- ja 1600-luvulla savolaisperäisenä uudisasutuksena. Suurin asutushistoriallinen liikehdintä tapahtui 1300-luvulta ja 1500-luvun alkuun mennessä, kun varsinaissuomalais-satakuntalainen talonpoikaisasutus otti haltuunsa varsinkin Liminganjoen alaosan. Samaan vanhat keskiaikaiset kylät Rantakylä ja Virkkula säilyivät taloluvultaan pieninä ja vakiintuneina. Limingan nimistö on nimilevikin perusteella varsin yhteneväinen Keski-Pohjanmaalta Oulujoelle sijoittuvan asutuksen kanssa, mutta sen pohjoispuolinen seutu poikkeaa alkuperältään Limingan asutushistoriasta. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rannikonasutuksen synty tarvitsee oman erityistutkimuksensa, jossa voidaan tarkastella tätä eroavaisuutta ja tutkia myös nyt esille tulleen hämäläisen vaikutuksen laajuutta, jota on aikaisemmin pidetty tällä alueella pienempänä.