Ateenan Dionysos-teatterin paikkamäärä
Tutkimuksen kohteena on Ateenan Akropolis-kukkulan etelärinteellä sijaitseva Dionysos Eleuthereoksen teatteri. Tutkimuksen aineisto muodostuu teatteria koskevista antiikin lähteistä eli auktoreiden kertomuksista, istuimissa olevista piirtokirjoituksista, teatterin säilyneistä rakenteista sekä kaivau...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Dissertation |
Language: | Finnish |
Published: |
University of Oulu
2013
|
Subjects: | |
Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201302221050 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201302221050 |
Summary: | Tutkimuksen kohteena on Ateenan Akropolis-kukkulan etelärinteellä sijaitseva Dionysos Eleuthereoksen teatteri. Tutkimuksen aineisto muodostuu teatteria koskevista antiikin lähteistä eli auktoreiden kertomuksista, istuimissa olevista piirtokirjoituksista, teatterin säilyneistä rakenteista sekä kaivauksissa esiin tulleista artefakteista. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ateenan teatterin paikkamäärää katsomon istuinten etureunaan merkittyjen pystyviivojen näkökulmasta. Tarkastelen sitä, merkitsivätkö istuinmerkinnät katsojille tarkoitettua istuintilaa ja millainen tilantarve katsojille niiden avulla järjestettiin.
Tutkimukseni pohjautuu teoreettisesti aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tärkeimmät lähdeteokset koskien teatterin rakennusvaiheita ovat Dörpfeldin (1896), Fiechterin (1950), Dinsmoorin (1950 ja 1951) sekä Travloksen (1971) tutkimukset. Tutkiessani teatterin aikaisempia vaiheita käytän historiallista menetelmää, johon yhdistän aikaisemmista tutkimuksista, kartoista ja piirroksista sekä valokuva-aineistosta saamieni mittaustulosten avulla syntyvää soveltuvaa tutkimusta. Käytän tutkimuskirjallisuutta myös apunani vertaillessani tulkintoja teatterin katsojista sosiaalisen arkeologian näkökulmasta. Metrologisen menetelmän avulla käsittelen katsojien vaatimaa tilaa teatterissa. Tässä yhteydessä sovellan myös antropometrisia tutkimuksia. Käytän kvantitatiivisia metodeja ja antropomorfisia mittauksia laskiessani antiikin ajan ihmisen kokoa luuaineistosta anatomisten ja matemaattisten menetelmien avulla. Pystyviivojen osalta menetelmäni oli valokuvata istuiten pystyviivat ja mitata niiden välit ottamistani valokuvista digitaalista fotogrammetriaa soveltaen.
Yli puolet aineiston pystyviivoista sijaitsee istuimissa noin 33 cm välein. Joissakin kohdin istuimia on myös ohuempia viivoja noin 41 cm välein. Viivojen tiheän esiintymisen vuoksi on perusteellista sanoa niiden merkinneen istuinpaikkoja. Tutkimusten perusteella antiikin kreikkalainen oli selvästi nykyajan ihmisiä pienempi, ja tämä istuinmitta oli riittävä antiikin ajan katsojille. Erilaisten laskumenetelmien tuloksena on Ateenan teatteriin mahtunut sen laajimmassa vaiheessaan noin 17 000–20 000 katsojaa. Tarkempiin tuloksiin pystyviivojen ja katsojille tarkoitettujen istumapaikkojen osalta päästään ainoastaan mittaamalla pystyviivat mittausvälineistöllä, ja tutkimalla tarkemmin istuimissa esiintyviä piirtokirjoituksia. |
---|