Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun koulutoimen suunta tunnuslukujen valossa:perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tunnusluvut 2005–2010
Tämä on kasvatustieteen pro gradu -tutkielma aiheesta ”Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun koulutoimen suunta tunnuslukujen valossa. -Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tunnusluvut 2005–2010.” Työ on sivuainegradu. Sen tarkoituksena on kertoa, mikä oli alueen koulutoimen suunta tunnuslukujen valossa ajanj...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Dissertation |
Language: | Finnish |
Published: |
University of Oulu
2013
|
Subjects: | |
Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201301311018 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201301311018 |
Summary: | Tämä on kasvatustieteen pro gradu -tutkielma aiheesta ”Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun koulutoimen suunta tunnuslukujen valossa. -Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tunnusluvut 2005–2010.” Työ on sivuainegradu. Sen tarkoituksena on kertoa, mikä oli alueen koulutoimen suunta tunnuslukujen valossa ajanjaksona 2005–2010. Työn aineistona ovat Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kunnilta keräämät tunnuslukutiedot. Työn tarkoituksena on keskittyä ajanjaksona tapahtuneisiin muutoksiin ja yleisesti asioihin, joista keskustellaan koulumaailmassa.
Päätutkimusongelma on seuraava: Mikä oli Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun koulutoimen suunta tunnuslukujen valossa vuosina 2005–2010 perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta? Päätutkimusongelmaa lähestytään useamman alatutkimusongelman avulla: Mikä oli esiopetuksen suunta tunnuslukujen valossa? mikä oli perusopetuksen suunta oppilaiden ja opettajien näkökulmasta ja talouden tunnuslukujen perusteella? Mikä oli erityisopetuksen suunta? Mikä oli lukiokoulutuksen suunta opiskelijoiden ja opettajien näkökulmasta ja talouden tunnuslukujen perusteella? Lisäksi yhdeksi alatutkimusongelmaksi määritellään se, miten koulutuksen alueellinen tasa-arvo toteutuu Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
Työ alkaa johdantoluvulla, jossa kerrotaan tunnuslukutietojen keräämiseen ja hyödyntämiseen sekä aineiston analysointiin liittyvistä asioista. Lisäksi siinä kerrotaan, miten koulutusta voidaan arvioida Suomessa. Toinen pääluku keskittyy esiopetukseen, kolmas perusopetukseen ja neljäs erityisopetukseen. Viidennessä pääluvussa tarkastellaan lukiokoulutusta. Kuudennessa pääluvussa tarkastellaan, miten koulutuksen alueellinen tasa-arvo toteutuu Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Seitsemännessä luvussa esitellään alueen keskiarvokunnat vuosilta 2005 ja 2010 perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että oppilas/opiskelijamäärät pienenivät Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta ajanjaksona 2005–2010. Alueelta lakkautettiin kyseisenä ajanjaksona 83 perusopetuksen koulua ja kahdeksan erityiskoulua. Vailla muodollista kelpoisuutta olleiden päätoimisten opettajien määrä pieneni, varsinkin peruskouluissa. Esi- ja perusopetuksen kokonaiskustannukset nousivat indeksikorotus huomioiden, mutta lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset pienenivät hiukan. Koulutuksen alueellinen tasa-arvo ei toteudu Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa täydellisesti, vaan maaseutumaiset kunnat ovat yleensä heikommassa asemassa.
Työssä esitellään, mikä oli alueen koulutoimen suunta tunnuslukujen valossa. Esimerkiksi kuntien päättäjien on hyvä tietää oppilasmäärien muutoksista, opettajien muodollisista kelpoisuuksista tai koulutoimen kustannuksista. Näitä tietoja voidaan hyödyntää koulutoimen suunnittelussa. Lisäksi työssä on esitelty erikseen jokaisen kunnan tiedot ajanjaksolta 2005–2010. Samantyyppiset kunnat voivat vertailla tietoja keskenään ja tämän perusteella kehittää toimintaansa. |
---|