| Summary: | Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia yksityisten palveluelinkeinojen yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä yksityisen palvelusektorin kasvaessa kehittyneissä maissa. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti Oulun, Tampereen, Jyväskylän, Turun ja Helsingin seutukunnat pääpainon ollessa Oulun seutukunnan tarkastelussa. Yksityisten palveluelinkeinojen kasvavan taloudellisen merkityksen vuoksi oli mielenkiintoista tutkia, minkälainen merkitys yksityisillä palveluelinkeinoilla on ollut ja tulee olemaan alueellisen talouskasvun ja hyvinvoinnin luojana.
Tutkielmassa esitellään alueellisen talouskasvun kuvaamiseen soveltuvia teoreettisia malleja ja mallien rajoitteita yksityisten palveluelinkeinojen taloudellisen merkityksen kuvaamisessa. Tutkielmassa mukana olevat mallit ovat kahden sektorin kasvumalli, vientikysyntään perustuva alueellinen kasvumalli sekä alueellinen panos-tuotosmalli. Ongelmana on kuitenkin se, että erityisesti palveluiden merkitystä alueelliseen talouskasvuun ei ole suoranaisesti mallinnettu.
Tutkielman empiirinen osio perustuu yksityisten palveluelinkeinojen kokonaistuotannon ja -työllisyyden kehityksen ja kehityksen syiden tarkasteluun Tilastokeskuksen ja OECD:n aikasarjojen avulla. Yksityisten palveluelinkeinojen kehitystä Suomessa verrataan muiden länsimaiden keskimääräiseen kehitykseen, Suomen sisällä muiden sektorien kehitykseen, ja toisaalta tarkastellaan eri palvelutoimialojen kehitystä Suomessa sekä kehitystä Oulun, Tampereen, Jyväskylän, Turun sekä Helsingin seutukunnissa. Suomessa yksityisen palvelusektorin koko on ollut pienempi kuin muissa länsimaissa keskimäärin ja teollisuussektorin koko vastaavasti suurempi. Tutkielmassa tarkastellaan myös yksityisten palveluelinkeinojen tuottavuutta ja tuottavuuden mittaamiseen liittyviä ongelmia.
Varsinainen empiirinen tutkimus toteutetaan regressioanalyysin avulla, jolla tutkitaan yksityisten palveluelinkeinojen kasvuvaikutuksia Oulun, Tampereen, Jyväskylän, Turun ja Helsingin seutukunnissa Cobb-Douglas -tuotantofunktioon pohjautuvan differenssimallin ja virheenkorjausmallin avulla. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen aikasarjoja vuosilta 1975–2008. Estimointitulosten perusteella voidaan sanoa, että yksityisten palveluelinkeinojen työllisten määrällä on ollut positiivisia ja seutukunnasta riippuen melko suuriakin vaikutuksia seutukuntakohtaisen kokonaistuotannon kehitykseen, ja vaikutukset ovat olleet suurimmat Oulun seutukunnassa.
|
|---|
