Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät

• Main Author: Kunnari, M. (Marika)
• Other Authors: Kyngäs, H. (Helvi)
• Format: Doctoral Thesis
• Language: Finnish
• Published: Oulun yliopisto 2017
• Subjects: adult; health; population of municipality; social services; welfare; well-being; aikuiset; hyvinvointi; hyvinvointipalvelut; kuntalaiset; sosiaalipalvelut; terveyspalvelut
• Online Access: http://urn.fi/urn:isbn:9789526215723; http://nbn-resolving.de/urn:isbn:9789526215723

Abstract The purpose of this study was to describe concerns of well-being in adults of different ages. The factors that have an impact on the sense of reduced well-being of adults in various age groups were analysed, and the population groups in the most compromising position in terms of well-being identified. The objective of this study was to produce information for well-being promoting decision making in the planning of social, health and welfare services. Both qualitative and quantitative research methods were used in the study. The material was collected for the Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka project (ESR) by using a questionnaire at the end of year 2012. The data consisted of answers from 1458 questionnaires. The answer percentage was 49. The qualitative data, based on the open-ended questions, was analysed by deductive content analysis. For the analysis of the quantitative data the SPSS 23 program was used. Frequencies and percentages were calculated, and the Chi-squared test was used to examine association between the variables. According to the results of this research, the concerns of the youngest adults were more diverse and focused on more areas of well-being than those of the older adults. In all age groups, economic situation and physical health were factors that had a welfare reducing impact. Similarly, the economic situation, which was perceived as having welfare reducing impacts, was generally perceived as having a connection with the other welfare reducing areas in all age groups. The perception of the welfare reducing impact of the different areas of well-being was especially common among females, informants with low educational background, informants living alone, informants with low income and the working age informants who were unemployed. The scientific relevance of the results of this study can be justified with the novelty value of the information. Well-being has not been studied in the context of health sciences from this particular research angle before. === Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla eri-ikäisten aikuisten hyvinvointiin liittyviä huolia ja kartoittaa ikäryhmittäin hyvinvointia heikentäviä tekijöitä sekä hyvinvoinniltaan heikoimmassa asemassa olevia väestöryhmiä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa eri-ikäisen aikuisväestön hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävään päätöksentekoon sekä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden suunnitteluun. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella vuoden 2012 lopulla Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka-hankkeelle (ESR). Aineisto koostui 1458 kyselylomakkeen vastauksista. Kyselyn vastausprosentti oli 49. Avoimiin kysymyksiin perustuva laadullinen aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS 23-ohjelmalla laskemalla frekvenssejä ja prosenttiosuuksia sekä tutkimalla muuttujien välisiä yhteyksiä khiin neliötestillä. Tulosten mukaan nuorimpien aikuisten huolet olivat moninaisempia ja useampiin hyvinvoinnin osa-alueisiin kohdistuvia kuin vanhempien aikuisten. Taloudellinen tilanne ja fyysinen terveys olivat yleisiä hyvinvointia heikentäviä tekijöitä kaikissa ikäryhmissä. Lisäksi taloudelliseen tilanteeseen liitetyillä hyvinvoinnin heikkenemiskokemuksilla oli kaikissa ikäryhmissä yleinen yhteys muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin kohdistettaviin vastaaviin kokemuksiin. Hyvinvoinnin heikkenemiskokemukset liittyivät erityisesti naissukupuoleen, matalaan koulutustasoon, ilman parisuhdetta asumiseen, alhaiseen tulotasoon sekä työikäisillä työelämän ulkopuolella olemiseen. Tutkimuksen tieteellinen merkitys perustuu sen tuottaman tiedon uutuusarvoon, sillä hyvinvointia koskevaa tutkimusta ei ole hoitotieteessä aiemmin tehty vastaavasta näkökulmasta.