Pedagogiikka Tapiolan kuorossa ja Kari Ala-Pöllänen yhteistoiminnallisena lapsikuoronjohtajana

• Main Author: Erkkilä, T. (Tuomas)
• Other Authors: Fredrikson, M. (Maija)
• Format: Doctoral Thesis
• Language: Finnish
• Published: Oulun yliopisto 2013
• Subjects: Big Five personality theory; Tapiola choir; choral pedagogy; co-operative leadership; depth interview; Big five -persoonallisuusteoria; Tapiolan kuoro; kuoropedagogiikka; syvähaastattelu; yhteistoiminnallinen johtaminen; Kari Ala-Pöllänen; Tapiola sound
• Online Access: http://urn.fi/urn:isbn:9789526202297; http://nbn-resolving.de/urn:isbn:9789526202297

Abstract The educational process behind the work done with children’s choirs has not been written about or talked about very much. Performances get natural visibility and audibility, but most of the work is done in a closed space. The pedagogical process happens behind the scenes and as a result, children and youths grow up as musicians and human beings, as individuals and as a group. The Tapiola Choir celebrates its 50th anniversary in 2013. In this doctoral thesis, I study the educational part of the work done with the choir. In particular, this thesis examines the co-operative pedagogy of Mr. Kari Ala-Pöllänen as a conductor. The specific focus is on the process of qualifying the travelling choir because this is where many pedagogical processes come together. Methodologically, my thesis is a data based case study. The data is based on an in-depth interview. The empirical part is only focused on the period (1994–2008) when Mr. Ala-Pöllänen acted as a conductor of the choir. However, in the beginning of the book I create a view of the whole frame of reference for the choir by exploring the complete archive of the Tapiola Choir and the written material about choral pedagogy. The analysis was done by searching for characters in the qualification process and by using a theory called Big Five personality domains. The results show how a co-operative way of thinking and working promoted the educational goals in all of the teaching done by conductor Ala-Pöllänen. Art and education worked hand in hand, serving the aims of both a shorter and a longer time frame. The naturally occurring interaction between both harder and softer values, in addition to the determined aim to develop the social skills of children, is emphasized in the communication. Both the artistic and educational ambition of the conductor is obvious, but yet does not appear to conflict with the teaching in practice. Many demands are made of the children and youth in a choir that is conducted co-operatively, and they get special instruction to help them with that responsibility. The basic characteristics that the conductor requires from the choir are mainly clear and they are consistent with the professional attitude and favourable prerequisites that are for collaboration. This thesis is about the pedagogical wisdom that is needed to succeed in educating a mostly heterogenic group of children. According to my survey, this is based on sufficient theoretical knowledge, an understanding of the behaviour and growth of a child and a practical personal background - all of these things are connected to the communication skills that are needed to influence a group of individuals in a cohesive manner. === Tiivistelmä Kasvatuksellisista päämääristä lapsikuorotyössä puhutaan ja kirjoitetaan vähän. Esiintymislavalla tapahtuva toiminta saa näkyvyyttä ja kuuluvuutta, mutta suurin osa työstä tapahtuu suljetussa tilassa. Juuri siellä tapahtuu se pedagoginen prosessi, jonka seurauksena lapset ja nuoret kasvavat muusikkoina sekä ihmisinä, yksilöinä ja ryhmässä. Tapiolan kuoro, espoolainen lapsi- ja nuorisokuoro täyttää 50 vuotta vuonna 2013. Väitöstutkimuksessani käsittelen kasvatuksellista toimintaa Tapiolan kuorossa ja Kari Ala-Pölläsen yhteistoiminnallista pedagogiikkaa Tapiolan kuoron johtajana. Erityinen fokus on matkakuorovalinnan prosessissa, jossa toiminnan pedagogisia sisältöjä kiteytyy. Menetelmällisesti väitöstyöni on aineistolähtöinen tapaustutkimus. Aineisto perustuu syvähaastatteluun. Empiirinen osa keskittyy Kari Ala-Pölläsen johtajakauteen 1994–2008, mutta työn alussa luon kuoron arkiston ja muun kuoropedagogisen aineiston kautta läpileikkauksen kuoron toiminnan viitekehykseen. Analyysimenetelmänä matkakuorovalinnan tarkastelussa toimii valintatilanteen kuvauksessa ilmenevien persoonallisuudenpiirteiden tarkastelu ns. viiden suuren mallin mukaisesti. Tulokset osoittavat, kuinka Kari Ala-Pölläsen johtajakaudella yhteistoiminnallinen työskentelytapa palveli kasvatuksellista tavoitetta johtajan kaikessa toiminnassa. Taide ja kasvatus tukevat toisiaan palvellen lyhyen ja pitkän aikavälin päämääriä. Kovien ja pehmeiden arvojen luonteva vuorovaikutus sekä määrätietoinen pyrkimys sosiaalisten taitojen kehittämiseen korostuvat Kari Ala-Pölläsen kommunikaatiossa. Ilmeistä tutkimukseni tulosten nojalla on kuoronjohtajan sekä taiteellinen että kasvatuksellinen kunnianhimo, mikä ei ole ristiriitaista käytännön toiminnassa. Lapsilta ja nuorilta odotetaan yhteistoiminnallisesti johdetussa kuorossa hyvin monenlaisia taipumuksia ja edellytyksiä, ja näihin heitä määrätietoisesti kasvatetaan. Persoonallisuuden piirteiden perusasiat, joita johtaja toivoo ja odottaa kuoroltaan, ovat selkeitä ja liittyvät jäsenten ammattimaiseen asenteeseen ja suotuisiin yhdessä toimimisen edellytyksiin. Onnistuminen hyvin heterogeenisen ryhmän kasvatuksessa kiteytyy pedagogiseen viisauteen. Se tarkoittaa tässä tutkimuksessa riittävää teoreettista osaamista ja lapsen käytöksen ja kehityksen ymmärtämistä, omakohtaista kokemustaustaa ja tälle perustalle rakentuvaa kommunikatiivista taitoa kohdata ja vaikuttaa samanaikaisesti yksilöistä koostuvaan ryhmään.