Occurrence of high risk human papillomaviruses and cervical cancer among fertile-aged women in Finland

• Main Author: Laukkanen, P. (Päivi)
• Other Authors: Läärä, E. (Esa)
• Format: Doctoral Thesis
• Language: English
• Published: Oulun yliopisto 2012
• Subjects: cohort studies; human papillomavirus 16; incidence; papillomavirus infections; squamous cell carcinoma; stastitical models; uterine cervical neoplasms; epidemiologia; kohdunkaulansyöpä; kohorttitutkimus; papilloomavirus; tilastolliset mallit
• Online Access: http://urn.fi/urn:isbn:9789526200187; http://nbn-resolving.de/urn:isbn:9789526200187

Abstract High risk human papilloma virus (hrHPV) infection is a necessary but not a sufficient cause of cervical cancer. In Finland, since 1990 the incidence of cervical cancer has increased among women younger than 40 years of age despite a nationwide screening programme. In this thesis, the overall objective is to address the role of possible, earlier hrHPV epidemic in this increased incidence of cervical cancer. The target population includes all fertile-aged women in Finland during 1983–2006. The actual study population comprised all women with a minimum of two pregnancies within five years and under 32 years of age in 1983–1997 and under 29 years of age in 1995–2003 identified from the Finnish Maternity Cohort (FMC). From this subpopulation, two subcohorts were selected for hrHPV antibody analysis by random sampling stratified by age and calendar time. All cases of cervical cancer diagnosed for women under 50 years of age during 1983–2002 and 1986–2006 were identified from the Finnish Cancer Registry. The case-cohort design, used for estimating population attributable fractions (PAF) associated with hrHPV, included the cases of cervical cancer and the first subcohort of FMC. A steady annual increase of 0.7% per year in the incidence of HPV16 was estimated to have taken place in Finland from 1983 to 1997 among the 23–31-year-old women with at least two pregnancies. The estimated seroprevalence of HPV16 increased from 17% to 24%, respectively. The PAF of hrHPV exposures in squamous cell carcinoma of the uterine cervix (SCC) was estimated as 73% (95% CI: 13% to 93%). For 26–31-year-old women born in the 1960s and 1970s the incidence of SCC was roughly double compared with women born in the late 1950s. Mathematical modelling indicated that changes in the sexual behaviour partly accounted for the increase seen in the incidence of cervical cancer in the 1990s. The findings of this thesis indicate that growth in the background exposure to HPV16 preceded the increase of incidence of cervical cancer in Finland. At younger birth cohorts, the increase of the incidence of SCC is visible among fertile-aged women in Finland. Whether overall screening starting at 25 years of age, higher participation rate for cervical screening or HPV vaccination of early adolescents is the future solution to lowering the incidence of cervical cancer among young women remains to be seen. === Tiivistelmä Ihmisen papilloomaviruksen (HPV), erityisesti korkean riskin tyypin (hrHPV), aiheuttama infektio on kohdunkaulan syövän välttämätön, mutta ei riittävä syytekijä. Suomessa vuoden 1990 jälkeen kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on valtakunnallisesta seulonnasta huolimatta noussut alle 40-vuotiailla naisilla. Tämän väitöskirjan tavoitteena on osoittaa, mikä rooli mahdollisella aiemmalla hrHPV-epidemialla on kyseiseen kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuden kasvuun. Tutkimuksen kohdeväestöön kuuluvat kaikki lisääntymisikäiset suomalaiset naiset. Varsinainen tutkimusväestö koostui kaikista vuosina 1983–97 alle 32-vuotiaana ja vuosina 1995–2003 alle 29-vuotiaana kaksi kertaa raskaana olleista naisista, jotka identifioitiin Suomen äitikohortista (FMC). Tästä joukosta valittiin satunnaisotannalla kaksi alikohorttia hrHPV-laboratorioanalyysejä varten. Kaikki vuosina 1983–2002 ja 1986–2006 kohdunkaulan syöpädiagnoosin alle 50-vuotiaana saaneet naiset poimittiin Suomen syöpärekisteristä. Tapaus-kohorttiasetelma, jota käytettiin hrHPV altistukseen liittyvien väestösyyosuuksien (PAF) estimoinnissa, sisälsi kohdunkaulan syöpätapaukset ja ensimmäisen alikohortin. Suomalaisten 23–31 -vuotiaiden, vähintään kahdesti raskaana olleiden, naisten vuosittainen HPV16-ilmaantuvuus kasvoi tasaisesti 0.7 % per vuosi ajanjaksolla 1983–1997. Vastaavasti HPV16:n vallitsevuus kasvoi 17 prosentista 24 prosenttiin. Kohdunkaulan levyepiteelisyövän hrHPV-altistukseen liittyvän PAF:n estimoitiin olevan 73 % (95 %:n luottamusväli 13–93 %). Levyepiteelisyövän ilmaantuvuus oli suunnilleen kaksinkertainen 1960- ja 1970-luvulla syntyneillä naisilla, heidän ollessaan 26–31 -vuotiaita, verrattuna 1950-luvulla syntyneisiin samanikäisiin naisiin. Matemaattisen mallinnuksen tulosten perusteella kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuden nousu 1990- luvulla selittyy ainakin osittain sukupuolikäyttäytymisen muutoksilla. Tämän väitöskirjan tulokset osoittavat, että kasvanut HPV16-virukselle altistuminen edelsi kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuden nousua Suomessa. Levyepiteelisyövän ilmaantuvuuden nousu nuorimmissa syntymäkohorteissa on nähtävissä lisääntymisikäisillä naisilla Suomessa. Tulevaisuudessa nähdään, onko seulonnan aloittaminen 25-vuotiaana, korkeampi seulontaan osallistumisosuus vai nuorten aikuisten HPV-rokottaminen ratkaisu nuorten naisten kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuden vähentämiseksi.