Tekniikan ylioppilaiden valmistumiseen johtavien opintopolkujen mallintaminen — perusteena lukiossa ja opiskelun alkuvaiheessa saavutettu opintomenestys

• Main Author: Honkanen, S. (Seppo)
• Other Authors: Kortela, U. (Urpo)
• Format: Doctoral Thesis
• Language: Finnish
• Published: Oulun yliopisto 2010
• Subjects: empowerment; experiential learning; interaction; modeling; motivation; self-direction analysis; step response; studentship; triangulation; underachievement; university pedagogy; alisuoriutuminen; askelvaste; itseohjautuvuusvalmius; kokemuksellinen oppiminen; korkeakoulupedagogiikka; mallintaminen; motivaatio; opiskeluaika; triangulaatio; voimaantuminen; vuorovaikutus
• Online Access: http://urn.fi/urn:isbn:9789514293320; http://nbn-resolving.de/urn:isbn:9789514293320

Abstract In the present research of engineering studies in the Department of Process and Environmental Engineering in the University of Oulu the graduation processes of eight various groups of students were documented and analyzed. For the validation of the data triangulation method was availed of. The accumulation of study attainments was calculated and, using the measured data, the graduation time models were created. A new method of modeling a non-linear study process by using a Matlab step response model was developed. The model is exact in the essential area of operation and can be used in any educational organization which considers following the process of graduation important. In this research study attainments were examined and explained with the help of self-regulation test analyses. The test used in this research is based on a shortened version of Guglielmino’s Self Directed Learning Readiness test. It measures the student’s capability for autonomous learning. A connection between good success in studies and observed self-directive learning was noticed as early as during the second academic year. The engineering study attainments were also compared to the study success in the upper secondary school. The results show that the students with satisfactory learning results in the upper secondary school did better than expected in their university studies. Instead, the students with better success in the upper secondary school than the group mentioned underachieved in their university studies. The students whose success was better than average during the first academic year were also better during the following years. Examining the study attainments of the eight elementary courses during the three years of studies showed that about 46 per cent of students passed the elementary courses in proper time. One year after the elementary courses had been given, 73 per cent of the students had passed them. === Tiivistelmä Tekniikan ylioppilaiden opiskelututkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä triangulaatiota. Työssä analysoitiin kahdeksan eri vuosikurssin opintosuoritusten perusteella Oulun yliopiston Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston opiskelijoiden valmistumisprosessia. Opintosuoritusten avulla laskettiin eri vuosikurssien opintoviiveet ja saatujen mittaustietojen avulla tehtiin valmistumisaikamallit. Tutkimuksessa löydettiin uusi tapa mallintaa epälineaarista opiskeluprosessia askelvastemallilla. Menetelmän avulla saatu suoriutumismalli on todellisiin mittaustuloksiin verrattuna luotettava keskeisellä toiminta-alueella kolmesta seitsemään vuotta, kun tavoitteena on, että aloittaneista valmistuu 50 % kuudessa vuodessa. Työssä tutkittiin opintomenestystä itseohjautuvuusvalmiutta selvittävien testistöjen avulla. Tutkimuksessa käytetty testi perustuu Koron (1993) laatimaan versioon. Se on lyhennetty Guglielminon (1977) luomasta testistä Self Directed Learning Readiness, joka mittaa opiskelijan valmiutta itseohjattuun opiskeluun. Tutkimuksessa käytetyssä SDLR-testissä yhteen laskettujen pisteiden vaihteluväli on 37–185. Työssä käytetyn itseohjautuvuusanalyysin avulla testattiin opiskelijoiden valmiutta itsenäiseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun opinto-ohjelman mukaisesti. Löydettiin yhteys keskimääräistä paremman opiskelumenestyksen ja keskimääräistä kehittyneemmän itseohjautuvuusvalmiuden välillä. Opiskelua tutkittiin lukiomenestyksen perusteella. Voitiin havaita, että tyydyttävästi lukiossa menestyneet pärjäsivät odotettua paremmin yliopisto-opinnoissaan. Sen sijaan lukiossa hyvin menestyneet alisuoriutuivat odotettua useammin opinnoissaan. Ensimmäisenä opiskeluvuonna keskimääräistä paremmin menestyneet opiskelijat selvisivät jatkossakin paremmin. Tämän havainnon perusteella voidaan väittää, että ensimmäisen vuoden opintomenestyksellä on selvä yhteys tulevien vuosien opintomenestykseen: huono opintomenestys ensimmäisenä vuotena johti sekä vuonna 2005 että 2004 aloittaneiden opiskelijoiden ryhmissä keskimäärin noin 26 % alempaan opintoviikkokertymään kolmen vuoden aikana verrattuna hyvin opiskelussa ensimmäisenä vuonna menestyneisiin ryhmiin. Opintosuorituksia tutkittiin kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana olleiden kahdeksan peruskurssin osalta. Havaittiin, että keskimäärin 46 % opiskelijoista suoritti peruskurssit ajallaan. Vuoden kuluttua peruskurssien päättymisestä keskimäärin 73 % opiskelijoista oli suorittanut ne.