Työhyvinvoinnin kokemukset kertomuksellisina prosesseina–narratiivinen arviointitutkimus
Abstract To experientially understand the concept and phenomenon of well-being at work is a worthy and topical goal for both humanity and society. The main goal of this study is to add to the knowledge and understanding of well-being at work as an individually experienced and accounted phenomeno...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Doctoral Thesis |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2009
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/urn:isbn:9789514290244 http://nbn-resolving.de/urn:isbn:9789514290244 |
| Summary: | Abstract
To experientially understand the concept and phenomenon of well-being at work is a worthy and topical goal for both humanity and society. The main goal of this study is to add to the knowledge and understanding of well-being at work as an individually experienced and accounted phenomenon. This evaluation study which uses narrative approach seeks answers to questions 1) What is well-being at work in the narrations of the participants, aged 55 years and over, of this study, and 2) What are the Well-being profile processes qualities that enhance well-being at work. Well-being profile refers to the significance of a holistic activity plan for an individual’s well-being at work, which is evaluated in the thesis work. Data in this study was gathered in individual processes (n = 12) in 2004–2006 and the research methods used were diaries kept by the participants, and two interviews.
For studying well-being in this thesis work, the researcher wanted to develop a new methodological and methodical narrative approach. Ontological and epistemological choices have been guided by the dialogic nature of the process and giving voice to the participants. Narrative method includes both interpretation of stories with thematic content analysis and interpretation of told stories. Results are presented as well-being and core stories on micro level, and as meta level research results on macro level. In the core stories it is demonstrated how storyline and time-related individual meanings are construed by narrative analysis.
With thematic contents analysis of interpretations on meta level of research results well-being at work appeared in this study as individual, holistically experienced state of well-being. Continuously fluctuating bodily, situational and mental elements form the state of well-being at work. In this study, combined factors that form the phenomenon of well-being at work are commitment to work, holistic well-being, responsibility of oneself, dialogical communality, experienced challenge in work, personal and appreciative leadership, feelings of joy and success at work, feeling of doing a worthy job, customer service skills and fitting of personal needs into work description. Well-being profile process has given understanding, knowledge and peer support to that well-being at work is a broad-based story. It enables understanding how a person can contribute to it and well-being of work community can be enhanced. Well-being profile process shared meanings were described as functionality, expertness, wholeness, peer support in groups and support in change situations.
To develop and appreciate the phenomenon of well-being at work, it is essential to hear and understand stories of people. From the view point of enhancing well-being at work, it is essential to perceive its’ individual and holistic character. Methodologically this study provides new kind of knowledge into the field of well-being at work research.
===
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnin ilmiön ja käsitteen kokemuksellinen ymmärtäminen on sekä yhteiskunnallisesti että inhimillisesti merkittävä ja ajankohtainen päämäärä. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on ymmärryksen ja tiedon kasvattaminen työhyvinvoinnista yksilöllisesti koettuna ja kerrottuna ilmiönä. Lähestymistavaltaan narratiivisella arviointitutkimuksella haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitä työhyvinvointi ilmiönä on tähän tutkimukseen osallistuvien yli 55-vuotiaiden ihmisten kertomana ja 2) Mitkä ovat Hyvinvointiprofiili-prosessin työhyvinvointia edistävät merkitykset. Hyvinvointiprofiili-prosessilla tarkoitetaan väitöskirjassa arvioidun hyvinvointia edistävän kokonaisvaltaisen toimintamuodon merkitystä yksilön työhyvinvoinnille. Tutkimuksen aineisto on kerätty yksilöllisinä prosesseina (N = 12) vuosina 2004–2006 ja tiedonhankinnan tapoina ovat tutkimukseen osallistuvien ihmisten pitämät päiväkirjat sekä kaksi aktiivihaastattelua.
Tässä tutkimuksessa työhyvinvoinnin tutkimiseen haluttiin kehittää uudenlainen metodologinen ja metodinen narratiivinen lähestymistapa. Ontologisia ja epistemologisia ratkaisuja ovat ohjanneet prosessimaisuus, dialogisuus ja äänen antaminen tutkimukseen osallistuville ihmisille. Narratiivinen metodi sisältää sekä kertomusten tulkintaa temaattisella sisältöjen luvulla että kertomuksellista tulkintaa. Tutkimustulokset tuodaan esille mikrotasolla työhyvinvointi- ja ydintarinoina sekä makrotasolla metatason tutkimustuloksina. Ydintarinoissa osoitetaan kertomuksellisen tulkinnan kautta rakentuvan juonen ja ajallisuuden henkilökohtaisten merkitysten rakentuminen. Kertomusten tulkinnan temaattisella sisältöjen luvulla metatason tutkimustuloksissa työhyvinvointi ilmiönä hahmottui tässä tutkimuksessa yksilöllisenä, kokonaisvaltaisesti koettuna hyvinvoinnin tilana. Työhyvinvoinnin tilan muodostavat jatkuvasti liikkeessä olevat tajunnalliset, situationaaliset ja keholliset tekijät. Tässä tutkimuksessa yhteiset kerrotut työhyvinvoinnin ilmiön muodostavat tekijät ovat seuraavat: työsitoutuneisuus, kokonaiselämän hyvinvointi, vastuullisuus itsestä, dialoginen yhteisöllisyys, koettu työn haasteellisuus, yksilöllinen ja arvostava esimiestyö, ilon ja onnistumisen kokemukset työssä, tunne arvostettavan työn tekemisestä, osaaminen asiakastyössä ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi työnkuvassa. Hyvinvointiprofiili-prosessi on antanut ymmärrystä, tietoa ja vertaistukea siihen, että ihmisen työhyvinvointi on laaja-alainen tarina. Sen mukaan on mahdollista hahmottaa se, kuinka monin tavoin siihen voi sekä itse vaikuttaa että edistää työyhteisön työhyvinvointia. Hyvinvointiprofiili-prosessin yhteiset merkitykset työhyvinvoinnille kerrottiin tässä tutkimuksessa toiminnallisuudeksi, asiantuntijuudeksi, kokonaisvaltaisuudeksi, ryhmien vertaistueksi ja tueksi muutostilanteissa.
Ihmisten kertomusten kuunteleminen ja ymmärtäminen on työhyvinvoinnin ilmiön ymmärtämisessä ja kehittämisessä tärkeää. Työhyvinvoinnin edistämisen kannalta on keskeistä havaita työhyvinvoinnin yksilöllisyys ja kokonaisvaltaisuus. Menetelmällisesti tämä tutkimus tuottaa uudenlaista tietoa työhyvinvoinnin tutkimisen kenttään.
|
|---|