In the language of the mother — re-storying the relational moral in teachers' stories

• Main Author: Estola, E. (Eila)
• Format: Doctoral Thesis
• Language: English
• Published: University of Oulu 2003
• Subjects: body; embodiment; gender; interpersonal relations; professional ethics; story telling; teacher; ammattietiikka; ihmissuhteet; narratiivisuus; opettaja; ruumiillisuus; sukupuoliroolit
• Online Access: http://urn.fi/urn:isbn:9514269713; http://nbn-resolving.de/urn:isbn:9514269713

Abstract This is an overview of five substudies, which are based on autobiographical stories of teachers working in early childhood education and general education. By the concept of 'relational moral', I refer to human relationships between teachers and children or adolescents. I approached the main question 'How is the storied relational moral of teachers constructed in a re-storying process?' through two subquestions: 1. What is relational moral like as a moral horizon in teachers' narrative identity? and 2. What is relational moral like as a storied educational practice? Teachers' relational moral was considered to find its expression in the language of the mother. This view has its roots in feminist research, which has pointed out that identities are gendered, and that the historical and cultural roots of relational moral in the Western culture lie in the practices of mothers. This view also emphasizes that gender constitutes an important distinction in language use. Since the voices of women do not have the same power as the voices of men, the voices of relational moral are not heard. Basing on the applications of the narrative-biographical approach I analysed the stories as representative of the language of practice, i.e. as moral, multivoiced and dialogical. In the process of re-storying, I interpreted the moral words denoting vocation, hope, love, change and body as Other-oriented concepts implying the need to listen to children and a future orientation. Teachers construct their narrative embodied identities under the cross-pressure of different and contradictory voices. The loudest contradictory voices come from the administration, social and educational policies, and the media. The relational moral was storied as an embodied practice, as physical work in which many silent voices become audible through touching, gentleness and closeness. The concept of body position was developed as a tool to understand the concrete working bodies that carry moral meanings. Teachers' stories involve many body positions, of which the positions of relational moral are not always officially appreciated. === Tiivistelmä Tutkimus pohjautuu viiteen osatutkimukseen, joissa on analysoitu lastentarhanopettajien ja yleissivistävän koulutuksen opettajien omaelämäkerrallisia kertomuksia. Ihmissuhteisiin perustuvan moraalin käsitteellä viittaan suhteisiin opettajien ja lasten / nuorten välillä. Tutkimuskysymystäni, millaiseksi opettajien ihmissuhteisiin perustuva moraali rakentuu uudelleenkerrottuna, tarkastelin kahden alakysymyksen kautta. Ensin kuvasin, millaiseksi moraaliseksi horisontiksi rakentuu ihmissuhteisiin perustuva moraali opettajien narratiivisessa identiteetissä. Toiseksi tarkastelin sitä, millaiseksi ihmissuhteisiin perustuva moraali rakentuu kerrotuissa kasvatuskäytännöissä. Osatutkimusten pohjalta muotoutui uudelleen kertomista ohjaavaksi lähtökohdaksi opettajien ihmissuhteisiin perustuva moraali eräänlaisena äidin kielenä. Feministinen tutkimus on osoittanut, että identiteetit ovat sukupuolittuneita, ja että ihmissuhteisiin perustuvan moraalin historialliset ja kulttuuriset juuret nousevat länsimaissa äitiyden käytännöistä. Myös kieli on sukupuolittunutta. Tätä tutkimusta on innoittanut pyrkimys kuunnella äidin kielen hiljaisia ääniä, jotka jäävät helposti miehisen isän kielen korkeamman yhteiskunnallisen statuksen alle ja kuulumattomiin. Osatutkimuksissa sovellettiin narratiivis-biografista lähestymistapaa. Kertomukset valittiin laajemmasta aineistosta harkinnanvaraisesti ja niitä tarkasteltiin käytännön kielenä, moraalisina, moniäänisinä ja dialogisina. Analyyseissä pyrittiin kertomusten empaattiseen ja responsiiviseen lukemiseen, ja niissä käytettiin erilaisia temaattisia ja narratiivisia menetelmiä. Osatutkimusten uudelleenkerronnassa tulkitsin opettajien narratiivista identiteettiä kutsumuksen, rakkauden, toivon, muutoksen ja ruumiillisuuden käsitteiden avulla. Moraalisessa horisontissa ne ilmenevät Toiseen suuntautumisena, jolloin korostuu lasten kuuleminen ja tulevaisuuteen kurottautuminen. Opettajat kertovat identiteettinsä ruumiillisuutensa kautta: erilaiset moraaliset kielet luovat erilaisia odotuksia ja rajoituksia opettajan toiminnalle. Ristiriitojen keskellä muotoutuva moraalinen horisontti rakentuu ristiriitaiseksi ja epäyhtenäiseksi. Opettaja joutuu valitsemaan, millaisia moraalisia ääniä hän voi ja haluaa kuunnella ja millaista moraalista kieltä käyttää. Kuuluvimmat äänet, jotka kertomuksissa uhkasivat ihmissuhteisiin perustuvaa moraalia tulivat hallinnosta, sosiaali- ja koulutuspolitiikasta ja mediasta. Ihmissuhteisiin perustuva moraali konkretisoituu kertomuksissa ruumiillisena työnä, jossa monet hiljaiset äänet, kuten koskettaminen, hellyys ja läheisyys tulevat kuultaviksi. Ruumiinasennon käsitteen avulla kuvasin opettajien ruumiillisuuden moniäänisyyttä ja sitä, miten Toiseen suuntautuvia, ihmissuhteisiin perustuvan moraalin ruumiinasentoja voidaan helposti pitää ei-suotavina tai vähäarvoisina.