Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmällä

Seuraavassa selostetaan valtion siementarkastuslaitoksessa suoritettuja kansainvälisen siementarkastusliiton (I.S.T.A.) toimeenpanemaan tutkimukseen liittyviä vertailevia kokeita. Niiden tarkoituksena on selvittää värjäysmenetelmän soveltuvuutta eräiden sellaisten hitaasti itävien siemenien itävyyde...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Erkki Ahlberg
Format: Article
Language:English
Published: Scientific Agricultural Society of Finland 1957-01-01
Series:Agricultural and Food Science
Online Access:https://journal.fi/afs/article/view/71419
id doaj-ff16d716b1f84ad18ec7a6f16c7e2b0a
record_format Article
spelling doaj-ff16d716b1f84ad18ec7a6f16c7e2b0a2020-11-25T01:43:16ZengScientific Agricultural Society of FinlandAgricultural and Food Science1459-60671795-18951957-01-01291Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmälläErkki Ahlberg0Valtion siementarkastuslaitos, HelsinkiSeuraavassa selostetaan valtion siementarkastuslaitoksessa suoritettuja kansainvälisen siementarkastusliiton (I.S.T.A.) toimeenpanemaan tutkimukseen liittyviä vertailevia kokeita. Niiden tarkoituksena on selvittää värjäysmenetelmän soveltuvuutta eräiden sellaisten hitaasti itävien siemenien itävyyden määrittämiseen, joiden itävyyden toteaminen tavallisilla korsiviljojen siementen idätysmenetelmillä on antanut epätyydyttäviä tuloksia. Värjäysmenetelmä on osoittautunut korsiviljojen siementen itävyyden määrityksessä useiden tutkimusten mukaan (2, 4, 5, 8) epätyydyttäväksi ja käytäntöön vaikeasti sovellutettavaksi. Tätä menetelmää onkin nykyisin keskitytty soveltamaan vain eräiden vaikeasti idätettävien siementen itävyyden selvittämiseen. Selostettavaa työtä varten lähetti Wienin siementarkastuslaitoksen edustaja, tohtori HERMANN GERM, vuoden 1954 alussa siemennäytteitä yhdeksään maahan, kymmeneen eri siementarkastuslaitokseen. Lähetys käsitti kymmenen siemenerää, joihin sisältyi 6 siemenlajia. Näytteiden itävyyden tarkastusohjeet seurasivat mukana. Kasvilajit (ks. taul. s. 144), joiden siemeniä tutkittiin, olivat seuraavat: Carpinus betulus L. (näyte 1), Fraxinus excelsior L. (näytteet 2 ja 3), Prunus Myrobalana L. (näytteet 4 ja 5), Pirus communis L. (näytteet 6 ja 7), Rosa canina L. (näyte 8) ja Tilia grandifolia Ehrhart (näytteet 9 ja 10). Kansainvälisen siementarkastusliiton nykyisten sääntöjen (7) mukaan tetrazolium-menetelmää voidaan käyttää kaikkien em. kasvilajien siementen itävyyden määrittämiseenhttps://journal.fi/afs/article/view/71419
collection DOAJ
language English
format Article
sources DOAJ
author Erkki Ahlberg
spellingShingle Erkki Ahlberg
Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmällä
Agricultural and Food Science
author_facet Erkki Ahlberg
author_sort Erkki Ahlberg
title Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmällä
title_short Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmällä
title_full Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmällä
title_fullStr Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmällä
title_full_unstemmed Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmällä
title_sort eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä tetrazolium-menetelmällä
publisher Scientific Agricultural Society of Finland
series Agricultural and Food Science
issn 1459-6067
1795-1895
publishDate 1957-01-01
description Seuraavassa selostetaan valtion siementarkastuslaitoksessa suoritettuja kansainvälisen siementarkastusliiton (I.S.T.A.) toimeenpanemaan tutkimukseen liittyviä vertailevia kokeita. Niiden tarkoituksena on selvittää värjäysmenetelmän soveltuvuutta eräiden sellaisten hitaasti itävien siemenien itävyyden määrittämiseen, joiden itävyyden toteaminen tavallisilla korsiviljojen siementen idätysmenetelmillä on antanut epätyydyttäviä tuloksia. Värjäysmenetelmä on osoittautunut korsiviljojen siementen itävyyden määrityksessä useiden tutkimusten mukaan (2, 4, 5, 8) epätyydyttäväksi ja käytäntöön vaikeasti sovellutettavaksi. Tätä menetelmää onkin nykyisin keskitytty soveltamaan vain eräiden vaikeasti idätettävien siementen itävyyden selvittämiseen. Selostettavaa työtä varten lähetti Wienin siementarkastuslaitoksen edustaja, tohtori HERMANN GERM, vuoden 1954 alussa siemennäytteitä yhdeksään maahan, kymmeneen eri siementarkastuslaitokseen. Lähetys käsitti kymmenen siemenerää, joihin sisältyi 6 siemenlajia. Näytteiden itävyyden tarkastusohjeet seurasivat mukana. Kasvilajit (ks. taul. s. 144), joiden siemeniä tutkittiin, olivat seuraavat: Carpinus betulus L. (näyte 1), Fraxinus excelsior L. (näytteet 2 ja 3), Prunus Myrobalana L. (näytteet 4 ja 5), Pirus communis L. (näytteet 6 ja 7), Rosa canina L. (näyte 8) ja Tilia grandifolia Ehrhart (näytteet 9 ja 10). Kansainvälisen siementarkastusliiton nykyisten sääntöjen (7) mukaan tetrazolium-menetelmää voidaan käyttää kaikkien em. kasvilajien siementen itävyyden määrittämiseen
url https://journal.fi/afs/article/view/71419
work_keys_str_mv AT erkkiahlberg eraidenhitaastiitaviensiemenienitavyydenmaarityksestatetrazoliummenetelmalla
_version_ 1725032455175405568