Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmällä
Seuraavassa selostetaan valtion siementarkastuslaitoksessa suoritettuja kansainvälisen siementarkastusliiton (I.S.T.A.) toimeenpanemaan tutkimukseen liittyviä vertailevia kokeita. Niiden tarkoituksena on selvittää värjäysmenetelmän soveltuvuutta eräiden sellaisten hitaasti itävien siemenien itävyyde...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Article |
Language: | English |
Published: |
Scientific Agricultural Society of Finland
1957-01-01
|
Series: | Agricultural and Food Science |
Online Access: | https://journal.fi/afs/article/view/71419 |
id |
doaj-ff16d716b1f84ad18ec7a6f16c7e2b0a |
---|---|
record_format |
Article |
spelling |
doaj-ff16d716b1f84ad18ec7a6f16c7e2b0a2020-11-25T01:43:16ZengScientific Agricultural Society of FinlandAgricultural and Food Science1459-60671795-18951957-01-01291Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmälläErkki Ahlberg0Valtion siementarkastuslaitos, HelsinkiSeuraavassa selostetaan valtion siementarkastuslaitoksessa suoritettuja kansainvälisen siementarkastusliiton (I.S.T.A.) toimeenpanemaan tutkimukseen liittyviä vertailevia kokeita. Niiden tarkoituksena on selvittää värjäysmenetelmän soveltuvuutta eräiden sellaisten hitaasti itävien siemenien itävyyden määrittämiseen, joiden itävyyden toteaminen tavallisilla korsiviljojen siementen idätysmenetelmillä on antanut epätyydyttäviä tuloksia. Värjäysmenetelmä on osoittautunut korsiviljojen siementen itävyyden määrityksessä useiden tutkimusten mukaan (2, 4, 5, 8) epätyydyttäväksi ja käytäntöön vaikeasti sovellutettavaksi. Tätä menetelmää onkin nykyisin keskitytty soveltamaan vain eräiden vaikeasti idätettävien siementen itävyyden selvittämiseen. Selostettavaa työtä varten lähetti Wienin siementarkastuslaitoksen edustaja, tohtori HERMANN GERM, vuoden 1954 alussa siemennäytteitä yhdeksään maahan, kymmeneen eri siementarkastuslaitokseen. Lähetys käsitti kymmenen siemenerää, joihin sisältyi 6 siemenlajia. Näytteiden itävyyden tarkastusohjeet seurasivat mukana. Kasvilajit (ks. taul. s. 144), joiden siemeniä tutkittiin, olivat seuraavat: Carpinus betulus L. (näyte 1), Fraxinus excelsior L. (näytteet 2 ja 3), Prunus Myrobalana L. (näytteet 4 ja 5), Pirus communis L. (näytteet 6 ja 7), Rosa canina L. (näyte 8) ja Tilia grandifolia Ehrhart (näytteet 9 ja 10). Kansainvälisen siementarkastusliiton nykyisten sääntöjen (7) mukaan tetrazolium-menetelmää voidaan käyttää kaikkien em. kasvilajien siementen itävyyden määrittämiseenhttps://journal.fi/afs/article/view/71419 |
collection |
DOAJ |
language |
English |
format |
Article |
sources |
DOAJ |
author |
Erkki Ahlberg |
spellingShingle |
Erkki Ahlberg Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmällä Agricultural and Food Science |
author_facet |
Erkki Ahlberg |
author_sort |
Erkki Ahlberg |
title |
Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmällä |
title_short |
Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmällä |
title_full |
Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmällä |
title_fullStr |
Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmällä |
title_full_unstemmed |
Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmällä |
title_sort |
eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä tetrazolium-menetelmällä |
publisher |
Scientific Agricultural Society of Finland |
series |
Agricultural and Food Science |
issn |
1459-6067 1795-1895 |
publishDate |
1957-01-01 |
description |
Seuraavassa selostetaan valtion siementarkastuslaitoksessa suoritettuja kansainvälisen siementarkastusliiton (I.S.T.A.) toimeenpanemaan tutkimukseen liittyviä vertailevia kokeita. Niiden tarkoituksena on selvittää värjäysmenetelmän soveltuvuutta eräiden sellaisten hitaasti itävien siemenien itävyyden määrittämiseen, joiden itävyyden toteaminen tavallisilla korsiviljojen siementen idätysmenetelmillä on antanut epätyydyttäviä tuloksia. Värjäysmenetelmä on osoittautunut korsiviljojen siementen itävyyden määrityksessä useiden tutkimusten mukaan (2, 4, 5, 8) epätyydyttäväksi ja käytäntöön vaikeasti sovellutettavaksi. Tätä menetelmää onkin nykyisin keskitytty soveltamaan vain eräiden vaikeasti idätettävien siementen itävyyden selvittämiseen. Selostettavaa työtä varten lähetti Wienin siementarkastuslaitoksen edustaja, tohtori HERMANN GERM, vuoden 1954 alussa siemennäytteitä yhdeksään maahan, kymmeneen eri siementarkastuslaitokseen. Lähetys käsitti kymmenen siemenerää, joihin sisältyi 6 siemenlajia. Näytteiden itävyyden tarkastusohjeet seurasivat mukana. Kasvilajit (ks. taul. s. 144), joiden siemeniä tutkittiin, olivat seuraavat: Carpinus betulus L. (näyte 1), Fraxinus excelsior L. (näytteet 2 ja 3), Prunus Myrobalana L. (näytteet 4 ja 5), Pirus communis L. (näytteet 6 ja 7), Rosa canina L. (näyte 8) ja Tilia grandifolia Ehrhart (näytteet 9 ja 10). Kansainvälisen siementarkastusliiton nykyisten sääntöjen (7) mukaan tetrazolium-menetelmää voidaan käyttää kaikkien em. kasvilajien siementen itävyyden määrittämiseen |
url |
https://journal.fi/afs/article/view/71419 |
work_keys_str_mv |
AT erkkiahlberg eraidenhitaastiitaviensiemenienitavyydenmaarityksestatetrazoliummenetelmalla |
_version_ |
1725032455175405568 |