Medioituminen: iskusana, analyyttinen työkalu vai uusi paradigma?

Medioitumisen käsite on noussut näkyvästi esille viestinnän ja median tutkimuksessa viime vuosina. Muutamat tutkijat ovat pyrkineet jopa nostamaan sen mediatutkimuksen keskeiseksi käsitteeksi ja tulkintahorisontiksi. Käsite on kuitenkin jäänyt useista määrittely-yrityksistä huolimatta su...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors:	Marko Ampuja, Juha Koivisto, Esa Väliverronen
Format:	Article
Language:	Finnish
Published:	Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi 2014-06-01
Series:	Media & Viestintä
Subjects:	medioituminen medialogiikka mediatutkimus teoria kritiikki tieteenalaidentiteetti
Online Access:	https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62864

id	doaj-faa0ea0e259648a4985683eaadd9d689
record_format	Article
spelling	doaj-faa0ea0e259648a4985683eaadd9d6892021-07-09T13:21:35ZfinMedia- ja viestintätieteellinen seura MeviMedia & Viestintä2342-477X2014-06-0137210.23983/mv.62864Medioituminen: iskusana, analyyttinen työkalu vai uusi paradigma?Marko AmpujaJuha KoivistoEsa Väliverronen Medioitumisen käsite on noussut näkyvästi esille viestinnän ja median tutkimuksessa viime vuosina. Muutamat tutkijat ovat pyrkineet jopa nostamaan sen mediatutkimuksen keskeiseksi käsitteeksi ja tulkintahorisontiksi. Käsite on kuitenkin jäänyt useista määrittely-yrityksistä huolimatta suhteellisen ambivalentiksi ja monitulkintaiseksi. Tässä artikkelissa jäsennämme tätä hajanaista kenttää erottamalla kaksi teoreettista tulkintaa medioitumisesta: vahvan ja heikon version. Vahvan tulkinnan mukaan ”medialogiikka” määrittää yhä enemmän eri yhteiskunnan instituutioiden ja ryhmien toimintaa. Heikko versio puolestaan kyseenalaistaa yhden medialogiikan olemassaolon, vaikka korostaakin samalla median kasvavaa merkitystä yhteiskunnassa. Se näkee medioitumisen yhtenä keskeisenä yhteiskunnallisena ”metaprosessina”. Arvioimme kriittisesti sekä vahvan että heikon version lähtöoletuksia ja johtopäätöksiä median roolista yhteiskunnassa. Lisäksi pohdimme medioitumisteorian merkitystä mediatutkimuksen identiteetille, mikä on keskeistä pyrittäessä ymmärtämään medioitumista koskevan keskustelun viimeaikaista suosiota. https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62864medioituminenmedialogiikkamediatutkimusteoriakritiikkitieteenalaidentiteetti
collection	DOAJ
language	Finnish
format	Article
sources	DOAJ
author	Marko Ampuja Juha Koivisto Esa Väliverronen
spellingShingle	Marko Ampuja Juha Koivisto Esa Väliverronen Medioituminen: iskusana, analyyttinen työkalu vai uusi paradigma? Media & Viestintä medioituminen medialogiikka mediatutkimus teoria kritiikki tieteenalaidentiteetti
author_facet	Marko Ampuja Juha Koivisto Esa Väliverronen
author_sort	Marko Ampuja
title	Medioituminen: iskusana, analyyttinen työkalu vai uusi paradigma?
title_short	Medioituminen: iskusana, analyyttinen työkalu vai uusi paradigma?
title_full	Medioituminen: iskusana, analyyttinen työkalu vai uusi paradigma?
title_fullStr	Medioituminen: iskusana, analyyttinen työkalu vai uusi paradigma?
title_full_unstemmed	Medioituminen: iskusana, analyyttinen työkalu vai uusi paradigma?
title_sort	medioituminen: iskusana, analyyttinen työkalu vai uusi paradigma?
publisher	Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi
series	Media & Viestintä
issn	2342-477X
publishDate	2014-06-01
description	Medioitumisen käsite on noussut näkyvästi esille viestinnän ja median tutkimuksessa viime vuosina. Muutamat tutkijat ovat pyrkineet jopa nostamaan sen mediatutkimuksen keskeiseksi käsitteeksi ja tulkintahorisontiksi. Käsite on kuitenkin jäänyt useista määrittely-yrityksistä huolimatta suhteellisen ambivalentiksi ja monitulkintaiseksi. Tässä artikkelissa jäsennämme tätä hajanaista kenttää erottamalla kaksi teoreettista tulkintaa medioitumisesta: vahvan ja heikon version. Vahvan tulkinnan mukaan ”medialogiikka” määrittää yhä enemmän eri yhteiskunnan instituutioiden ja ryhmien toimintaa. Heikko versio puolestaan kyseenalaistaa yhden medialogiikan olemassaolon, vaikka korostaakin samalla median kasvavaa merkitystä yhteiskunnassa. Se näkee medioitumisen yhtenä keskeisenä yhteiskunnallisena ”metaprosessina”. Arvioimme kriittisesti sekä vahvan että heikon version lähtöoletuksia ja johtopäätöksiä median roolista yhteiskunnassa. Lisäksi pohdimme medioitumisteorian merkitystä mediatutkimuksen identiteetille, mikä on keskeistä pyrittäessä ymmärtämään medioitumista koskevan keskustelun viimeaikaista suosiota.
topic	medioituminen medialogiikka mediatutkimus teoria kritiikki tieteenalaidentiteetti
url	https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62864
work_keys_str_mv	AT markoampuja medioitumineniskusanaanalyyttinentyokaluvaiuusiparadigma AT juhakoivisto medioitumineniskusanaanalyyttinentyokaluvaiuusiparadigma AT esavaliverronen medioitumineniskusanaanalyyttinentyokaluvaiuusiparadigma
_version_	1721311148600459264

Medioituminen: iskusana, analyyttinen työkalu vai uusi paradigma?

Similar Items