Siemenviljan itävyyttä alentavista tekijöistä
Syksyllä 1957 korjatussa viljasadossa oli sen itämiskykyä arvostellen yleisimpinä vikoina korjuukauden sateisuudesta aiheutuneet vesivahingot, jotka olivat luonteeltaan joko suoranaisia (itäneisyys) tai välillisiä (homeisuus ja kuivausvioitukset). Muita vikoja (hallavauriot sekä alkion särkyneisyys)...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Article |
Language: | English |
Published: |
Scientific Agricultural Society of Finland
1958-01-01
|
Series: | Agricultural and Food Science |
Online Access: | https://journal.fi/afs/article/view/71441 |
id |
doaj-f5a65256acda49088b26269507890933 |
---|---|
record_format |
Article |
spelling |
doaj-f5a65256acda49088b262695078909332020-11-24T21:17:59ZengScientific Agricultural Society of FinlandAgricultural and Food Science1459-60671795-18951958-01-01301Siemenviljan itävyyttä alentavista tekijöistäAarne Hilli0Valtion siementarkastuslaitos, HelsinkiSyksyllä 1957 korjatussa viljasadossa oli sen itämiskykyä arvostellen yleisimpinä vikoina korjuukauden sateisuudesta aiheutuneet vesivahingot, jotka olivat luonteeltaan joko suoranaisia (itäneisyys) tai välillisiä (homeisuus ja kuivausvioitukset). Muita vikoja (hallavauriot sekä alkion särkyneisyys) esiintyi suhteellisen vähän. Itäneisyyttä ilmeni runsaimmin syys- ja kevätvehnässä sekä rukiissa. Kaksitahoisen ohran itäneisyys oli runsaampaa kuin monitahoisen. Kaura kärsi tähkäidännästä kaikkein vähimmin. Homeisuus oli niinikään yleisintä syys- ja kevätvehnässä sekä rukiissa. Kaurassa oli homeen tartuntaa enemmän kuin ohrissa. Kuivausvaurioita todettiin runsaimmin kevät- ja syysvehnissä. Kaurassa ne olivat yleisempiä kuin ohrassa. Rukiissa esiintyi kuivausvioituksia vain vähän. Puinnista ja käsittelystä johtunutta jyvän alkioiden särkyneisyyttä oli enimmän monitahoisessa ohrassa, vähemmän kaksitahoisessa ohrassa sekä kaurassa. Jyvän palasia sisältäneitä näytteitä oli runsaimmin rukiilla, vähemmän kevät- ja syysvehnällä. Hallavaurioita todettiin vain vähän kaurassa sekä kevätvehnässä. Tähkäidäntä alensi viljojen lopullista itävyyttä suhteellisen vähän ja vähemmän kuin muut siemenien viat. Enimmän tähkäidäntä heikensi itävyyttä syys- ja kevätvehnällä, senjälkeen kauralla, ohrilla ja rukiilla. Jyvien alkioiden särkyminen alensi itävyyttä enemmän kuin tähkäidäntä. Itävyyden heikentyminen oli suurinta monitahoisella ohralla, vähän pienempää kauralla sekä kaksitahoisella ohralla. Kylvösiemenen primaariset homeet heikensivät itävyyttä edellisiä enemmän. Itävyyden alentuminen oli voimakkainta rukiilla, senjälkeen kaksitahoisella ohralla, syys- ja kevätvehnällä, kauralla sekä monitahoisella ohralla. Kuivausvioitusten merkitys viljan itävyyden alentajana oli sateisen korjuukauden vuoksi erityisen suuri. Kuivausvirheet alensivat itävyyttä edellä esitettyjä voimakkaammin. Eniten alentui itävyys tästä syystä rukiilla, sitten vehnillä sekä ohrilla ja vähiten kauralla. Hallan aiheuttamat vauriot alensivat itävyyttä enemmän kuin muut itävyyteen vaikuttaneet tekijät. Hallavioitukset, joita todettiin vain kevätvehnässä ja kaurassa, olivat ankarampia ensin mainitussa viljassa.https://journal.fi/afs/article/view/71441 |
collection |
DOAJ |
language |
English |
format |
Article |
sources |
DOAJ |
author |
Aarne Hilli |
spellingShingle |
Aarne Hilli Siemenviljan itävyyttä alentavista tekijöistä Agricultural and Food Science |
author_facet |
Aarne Hilli |
author_sort |
Aarne Hilli |
title |
Siemenviljan itävyyttä alentavista tekijöistä |
title_short |
Siemenviljan itävyyttä alentavista tekijöistä |
title_full |
Siemenviljan itävyyttä alentavista tekijöistä |
title_fullStr |
Siemenviljan itävyyttä alentavista tekijöistä |
title_full_unstemmed |
Siemenviljan itävyyttä alentavista tekijöistä |
title_sort |
siemenviljan itävyyttä alentavista tekijöistä |
publisher |
Scientific Agricultural Society of Finland |
series |
Agricultural and Food Science |
issn |
1459-6067 1795-1895 |
publishDate |
1958-01-01 |
description |
Syksyllä 1957 korjatussa viljasadossa oli sen itämiskykyä arvostellen yleisimpinä vikoina korjuukauden sateisuudesta aiheutuneet vesivahingot, jotka olivat luonteeltaan joko suoranaisia (itäneisyys) tai välillisiä (homeisuus ja kuivausvioitukset). Muita vikoja (hallavauriot sekä alkion särkyneisyys) esiintyi suhteellisen vähän. Itäneisyyttä ilmeni runsaimmin syys- ja kevätvehnässä sekä rukiissa. Kaksitahoisen ohran itäneisyys oli runsaampaa kuin monitahoisen. Kaura kärsi tähkäidännästä kaikkein vähimmin. Homeisuus oli niinikään yleisintä syys- ja kevätvehnässä sekä rukiissa. Kaurassa oli homeen tartuntaa enemmän kuin ohrissa. Kuivausvaurioita todettiin runsaimmin kevät- ja syysvehnissä. Kaurassa ne olivat yleisempiä kuin ohrassa. Rukiissa esiintyi kuivausvioituksia vain vähän. Puinnista ja käsittelystä johtunutta jyvän alkioiden särkyneisyyttä oli enimmän monitahoisessa ohrassa, vähemmän kaksitahoisessa ohrassa sekä kaurassa. Jyvän palasia sisältäneitä näytteitä oli runsaimmin rukiilla, vähemmän kevät- ja syysvehnällä. Hallavaurioita todettiin vain vähän kaurassa sekä kevätvehnässä. Tähkäidäntä alensi viljojen lopullista itävyyttä suhteellisen vähän ja vähemmän kuin muut siemenien viat. Enimmän tähkäidäntä heikensi itävyyttä syys- ja kevätvehnällä, senjälkeen kauralla, ohrilla ja rukiilla. Jyvien alkioiden särkyminen alensi itävyyttä enemmän kuin tähkäidäntä. Itävyyden heikentyminen oli suurinta monitahoisella ohralla, vähän pienempää kauralla sekä kaksitahoisella ohralla. Kylvösiemenen primaariset homeet heikensivät itävyyttä edellisiä enemmän. Itävyyden alentuminen oli voimakkainta rukiilla, senjälkeen kaksitahoisella ohralla, syys- ja kevätvehnällä, kauralla sekä monitahoisella ohralla. Kuivausvioitusten merkitys viljan itävyyden alentajana oli sateisen korjuukauden vuoksi erityisen suuri. Kuivausvirheet alensivat itävyyttä edellä esitettyjä voimakkaammin. Eniten alentui itävyys tästä syystä rukiilla, sitten vehnillä sekä ohrilla ja vähiten kauralla. Hallan aiheuttamat vauriot alensivat itävyyttä enemmän kuin muut itävyyteen vaikuttaneet tekijät. Hallavioitukset, joita todettiin vain kevätvehnässä ja kaurassa, olivat ankarampia ensin mainitussa viljassa. |
url |
https://journal.fi/afs/article/view/71441 |
work_keys_str_mv |
AT aarnehilli siemenviljanitavyyttaalentavistatekijoista |
_version_ |
1726010913487585280 |