Aika kielipolitiikassa. Päivälehtien nettikeskustelujen historiakäsitysten analyysi

Analysoimme tässä historiantutkijan, koulutustutkijan, kielentutkijan ja kielikoulutuspolitiikan tutkijan yhteistyönä syntyneessä artikkelissa ruotsinopetuksen pakollisuuteen ja vapaaehtoisuuteen liittyviä argumentteja Helsingin Sanomien, Hufvudstadsbladetin ja Vasabladetin verkkokeskustelupalstoill...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Pasi Ihalainen, Taina Saarinen, Tarja Nikula, Sari Pöyhönen
Format: Article
Language:Finnish
Published: Finnish Society for the History of Education 2011-09-01
Series:Kasvatus & Aika
Online Access:https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68407
id doaj-f072cf4ab5f548b19a0252260608629e
record_format Article
spelling doaj-f072cf4ab5f548b19a0252260608629e2020-11-25T04:01:08ZfinFinnish Society for the History of EducationKasvatus & Aika1797-22992011-09-0153Aika kielipolitiikassa. Päivälehtien nettikeskustelujen historiakäsitysten analyysiPasi Ihalainen0Taina SaarinenTarja Nikula1Sari PöyhönenJyväskylän yliopistoJyväskylän yliopistoAnalysoimme tässä historiantutkijan, koulutustutkijan, kielentutkijan ja kielikoulutuspolitiikan tutkijan yhteistyönä syntyneessä artikkelissa ruotsinopetuksen pakollisuuteen ja vapaaehtoisuuteen liittyviä argumentteja Helsingin Sanomien, Hufvudstadsbladetin ja Vasabladetin verkkokeskustelupalstoilla ajalla 8.14.10. 2011 käydyissä keskusteluissa. Keskitymme historiaan perustuvien argumenttien käyttöön ja niiden kyseenalaistamiseen sekä nykyhetken ja tulevaisuuden näkymien tuottamaan aikajatkumoon ja sen katkoksiin. Yksi keskeisimmistä keskustelun juonteista on historian merkityksen kieltäminen kielipoliittisessa argumentoinnissa. Toinen näkökulma liittyy globalisaation käyttöön argumentoinnin tukena silloin, kun ruotsin pakollisuutta vastustetaan ja pyritään irrottautumaan suuntautumisesta Pohjoismaihin. Kolmas tapa perustella näkemyksiä on yksilön henkilökohtaisten kokemusten käyttö argumentoinnin voimana. Myös tämä keino liittyy historian merkityksen kieltämiseen. Tuloksemme viittaavat siihen, että historian opetuksessa olisi painotettava politiikan ja talouden rinnalla myös aate- ja kulttuurihistoriallisia näkökulmia, ja samalla huomioitava kielen ja kielenkäytön keskeinen identiteettiä rakentava tehtävä.https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68407
collection DOAJ
language Finnish
format Article
sources DOAJ
author Pasi Ihalainen
Taina Saarinen
Tarja Nikula
Sari Pöyhönen
spellingShingle Pasi Ihalainen
Taina Saarinen
Tarja Nikula
Sari Pöyhönen
Aika kielipolitiikassa. Päivälehtien nettikeskustelujen historiakäsitysten analyysi
Kasvatus & Aika
author_facet Pasi Ihalainen
Taina Saarinen
Tarja Nikula
Sari Pöyhönen
author_sort Pasi Ihalainen
title Aika kielipolitiikassa. Päivälehtien nettikeskustelujen historiakäsitysten analyysi
title_short Aika kielipolitiikassa. Päivälehtien nettikeskustelujen historiakäsitysten analyysi
title_full Aika kielipolitiikassa. Päivälehtien nettikeskustelujen historiakäsitysten analyysi
title_fullStr Aika kielipolitiikassa. Päivälehtien nettikeskustelujen historiakäsitysten analyysi
title_full_unstemmed Aika kielipolitiikassa. Päivälehtien nettikeskustelujen historiakäsitysten analyysi
title_sort aika kielipolitiikassa. päivälehtien nettikeskustelujen historiakäsitysten analyysi
publisher Finnish Society for the History of Education
series Kasvatus & Aika
issn 1797-2299
publishDate 2011-09-01
description Analysoimme tässä historiantutkijan, koulutustutkijan, kielentutkijan ja kielikoulutuspolitiikan tutkijan yhteistyönä syntyneessä artikkelissa ruotsinopetuksen pakollisuuteen ja vapaaehtoisuuteen liittyviä argumentteja Helsingin Sanomien, Hufvudstadsbladetin ja Vasabladetin verkkokeskustelupalstoilla ajalla 8.14.10. 2011 käydyissä keskusteluissa. Keskitymme historiaan perustuvien argumenttien käyttöön ja niiden kyseenalaistamiseen sekä nykyhetken ja tulevaisuuden näkymien tuottamaan aikajatkumoon ja sen katkoksiin. Yksi keskeisimmistä keskustelun juonteista on historian merkityksen kieltäminen kielipoliittisessa argumentoinnissa. Toinen näkökulma liittyy globalisaation käyttöön argumentoinnin tukena silloin, kun ruotsin pakollisuutta vastustetaan ja pyritään irrottautumaan suuntautumisesta Pohjoismaihin. Kolmas tapa perustella näkemyksiä on yksilön henkilökohtaisten kokemusten käyttö argumentoinnin voimana. Myös tämä keino liittyy historian merkityksen kieltämiseen. Tuloksemme viittaavat siihen, että historian opetuksessa olisi painotettava politiikan ja talouden rinnalla myös aate- ja kulttuurihistoriallisia näkökulmia, ja samalla huomioitava kielen ja kielenkäytön keskeinen identiteettiä rakentava tehtävä.
url https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68407
work_keys_str_mv AT pasiihalainen aikakielipolitiikassapaivalehtiennettikeskustelujenhistoriakasitystenanalyysi
AT tainasaarinen aikakielipolitiikassapaivalehtiennettikeskustelujenhistoriakasitystenanalyysi
AT tarjanikula aikakielipolitiikassapaivalehtiennettikeskustelujenhistoriakasitystenanalyysi
AT saripoyhonen aikakielipolitiikassapaivalehtiennettikeskustelujenhistoriakasitystenanalyysi
_version_ 1724447658418896896