Peltoviljelykoneiden käytöstä, kestoiästä ja poistamissyistä

Tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka paljon ja millaisia peltoviljelykoneita eri kokoisilla tiloilla käytetään, kuinka kauan konetta pidetään ja miksi se poistetaan käytöstä, sekä millainen on ollut kehitys näiden seikkojen suhteen 1960-luvulla. Tutkimuskoneina olivat traktoriaura, lannoitteen...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Erkki H. Oksanen
Format: Article
Language:English
Published: Scientific Agricultural Society of Finland 1971-12-01
Series:Agricultural and Food Science
Online Access:https://journal.fi/afs/article/view/71799
id doaj-c1b6142bfbba41f5a69a3a18c1d087fb
record_format Article
spelling doaj-c1b6142bfbba41f5a69a3a18c1d087fb2020-11-25T01:27:30ZengScientific Agricultural Society of FinlandAgricultural and Food Science1459-60671795-18951971-12-01434Peltoviljelykoneiden käytöstä, kestoiästä ja poistamissyistäErkki H. Oksanen0Maatalouden työtekniikan laitos, Helsingin YliopistoTutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka paljon ja millaisia peltoviljelykoneita eri kokoisilla tiloilla käytetään, kuinka kauan konetta pidetään ja miksi se poistetaan käytöstä, sekä millainen on ollut kehitys näiden seikkojen suhteen 1960-luvulla. Tutkimuskoneina olivat traktoriaura, lannoitteen levitin ja niittokone. Aineisto kerättiin koko maasta tilakäynnein samoilta tiloilta vuosina 1959, 1964 ja 1969. Tutkimustiloja oli 83 kpl, muunnetun maatalousmaan alaltaan v. 1959 10—50 ha. Ne eivät muodostaneet määrättyä otosta. Tuloksia: Käytettävät aurakoot suurenivat tutkimuskaudella, ja suuremmilla tiloilla käytettiin suurempia auroja kuin pienillä. Rivilannoitin yleistyi nopeasti tutkimuskauden lopulla yli 20 peltohehtaarin tiloilla. Niittokoneet olivat samanlaisia eri kokoisilla tiloilla. Suuremmat tilat hankkivat nopeammin uusien työmenetelmien edellyttämiä koneita kuin pienemmät, ja suurilla niille tuli runsaasti käyttöä. Muuten koneen iällä sinänsä ei ollut vaikutusta vuotuiseen käyttömäärään, eikä suuremmilla tiloilla ollut yleensä uudempia koneita kuin pienemmillä. Hehtaareissa laskien auran ja levittimen käyttömäärät lisääntyivät, niittokoneen supistui. Levittimen ja niittokoneen käyttötuntimäärät vähenivät traktorikoneiden yleistyessä. V. 1969 koneiden keskimääräinen käyttö oli: Traktoriaura 76 tuntia/v 24.2 ha/v, Lannoitteen levitin 43 » 32.7 », Niittokone 21 » 11.1 ». Auran ja levittimen käyttömäärien ja tilan peltoalan välillä oli vahva positiivinen korrelaatio. Tutkimustiloilla käytössäolleiden koneiden keskimääräiset iät olivat: 1959 1964 1969 Traktoriaura 5.4 v 5.9 v 5.9 v, Lannoitteen levitin 7.6 » 9.2 » 6.5 », Niittokone 6.5 » 8.3 » 8.2 ». Levittimien ja niittokoneiden keski-ikää kohottivat aineistossa mukanaolleet hevoskoneet; traktorikoneet olivat aurojen ikäisiä. Keskihajonta niin ikien kuin käyttömäärienkin suhteen oli suuri. V. 1969 arvioitiin käytössä oleville koneille 2—4 vuotta lyhyemmät jäljellä olevat kestoajat kuin samanikäisille koneille v. 1959. Keskimääräiset käytöstä poistamisiät olivat: aurat 8—10 v, hevoslevittimet 14—16 v, traktorilevittimet 7—9 v, hevosniittokoneet n. 20 v ja traktoriniittokoneet 5—7 v. Poistamisikien hajonta oli erittäin suuri. Hevoskoneiden käytöstä poistamisen pääsyy oli traktorikoneisiin siirtyminen. Hevoskoneista useimmat romutettiin heti tai myöhemmin. Traktorikoneet poistettiin lähinnä traktorin vaihdon, koneen heikkouden tai sopimattomuuden tai mallin vanhentuneisuuden takia. Loppuunkuluneita oli poistetuista auroista ja niittokoneista vain aniharva, levittimistä useampia. Traktorikoneet myytiin tavallisesti käyttökoneeksi. Koneet poistettiin käytöstä yleensä ennen odotetun kestoajan päättymistä ja ilmeisesti myös arvioitua aikaisemmin. Kustannus- ym. konelaskelmissa voidaan käyttää normilukujen ja käyttöpinta-alojen perusteella laskettavia vuotuisia käyttötuntimääriä. Mallien vanhentumisen takia yli 10 vuoden kestoikiä ei suositella käytettäväksi laskelmissa peltoviljelykoneille.https://journal.fi/afs/article/view/71799
collection DOAJ
language English
format Article
sources DOAJ
author Erkki H. Oksanen
spellingShingle Erkki H. Oksanen
Peltoviljelykoneiden käytöstä, kestoiästä ja poistamissyistä
Agricultural and Food Science
author_facet Erkki H. Oksanen
author_sort Erkki H. Oksanen
title Peltoviljelykoneiden käytöstä, kestoiästä ja poistamissyistä
title_short Peltoviljelykoneiden käytöstä, kestoiästä ja poistamissyistä
title_full Peltoviljelykoneiden käytöstä, kestoiästä ja poistamissyistä
title_fullStr Peltoviljelykoneiden käytöstä, kestoiästä ja poistamissyistä
title_full_unstemmed Peltoviljelykoneiden käytöstä, kestoiästä ja poistamissyistä
title_sort peltoviljelykoneiden käytöstä, kestoiästä ja poistamissyistä
publisher Scientific Agricultural Society of Finland
series Agricultural and Food Science
issn 1459-6067
1795-1895
publishDate 1971-12-01
description Tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka paljon ja millaisia peltoviljelykoneita eri kokoisilla tiloilla käytetään, kuinka kauan konetta pidetään ja miksi se poistetaan käytöstä, sekä millainen on ollut kehitys näiden seikkojen suhteen 1960-luvulla. Tutkimuskoneina olivat traktoriaura, lannoitteen levitin ja niittokone. Aineisto kerättiin koko maasta tilakäynnein samoilta tiloilta vuosina 1959, 1964 ja 1969. Tutkimustiloja oli 83 kpl, muunnetun maatalousmaan alaltaan v. 1959 10—50 ha. Ne eivät muodostaneet määrättyä otosta. Tuloksia: Käytettävät aurakoot suurenivat tutkimuskaudella, ja suuremmilla tiloilla käytettiin suurempia auroja kuin pienillä. Rivilannoitin yleistyi nopeasti tutkimuskauden lopulla yli 20 peltohehtaarin tiloilla. Niittokoneet olivat samanlaisia eri kokoisilla tiloilla. Suuremmat tilat hankkivat nopeammin uusien työmenetelmien edellyttämiä koneita kuin pienemmät, ja suurilla niille tuli runsaasti käyttöä. Muuten koneen iällä sinänsä ei ollut vaikutusta vuotuiseen käyttömäärään, eikä suuremmilla tiloilla ollut yleensä uudempia koneita kuin pienemmillä. Hehtaareissa laskien auran ja levittimen käyttömäärät lisääntyivät, niittokoneen supistui. Levittimen ja niittokoneen käyttötuntimäärät vähenivät traktorikoneiden yleistyessä. V. 1969 koneiden keskimääräinen käyttö oli: Traktoriaura 76 tuntia/v 24.2 ha/v, Lannoitteen levitin 43 » 32.7 », Niittokone 21 » 11.1 ». Auran ja levittimen käyttömäärien ja tilan peltoalan välillä oli vahva positiivinen korrelaatio. Tutkimustiloilla käytössäolleiden koneiden keskimääräiset iät olivat: 1959 1964 1969 Traktoriaura 5.4 v 5.9 v 5.9 v, Lannoitteen levitin 7.6 » 9.2 » 6.5 », Niittokone 6.5 » 8.3 » 8.2 ». Levittimien ja niittokoneiden keski-ikää kohottivat aineistossa mukanaolleet hevoskoneet; traktorikoneet olivat aurojen ikäisiä. Keskihajonta niin ikien kuin käyttömäärienkin suhteen oli suuri. V. 1969 arvioitiin käytössä oleville koneille 2—4 vuotta lyhyemmät jäljellä olevat kestoajat kuin samanikäisille koneille v. 1959. Keskimääräiset käytöstä poistamisiät olivat: aurat 8—10 v, hevoslevittimet 14—16 v, traktorilevittimet 7—9 v, hevosniittokoneet n. 20 v ja traktoriniittokoneet 5—7 v. Poistamisikien hajonta oli erittäin suuri. Hevoskoneiden käytöstä poistamisen pääsyy oli traktorikoneisiin siirtyminen. Hevoskoneista useimmat romutettiin heti tai myöhemmin. Traktorikoneet poistettiin lähinnä traktorin vaihdon, koneen heikkouden tai sopimattomuuden tai mallin vanhentuneisuuden takia. Loppuunkuluneita oli poistetuista auroista ja niittokoneista vain aniharva, levittimistä useampia. Traktorikoneet myytiin tavallisesti käyttökoneeksi. Koneet poistettiin käytöstä yleensä ennen odotetun kestoajan päättymistä ja ilmeisesti myös arvioitua aikaisemmin. Kustannus- ym. konelaskelmissa voidaan käyttää normilukujen ja käyttöpinta-alojen perusteella laskettavia vuotuisia käyttötuntimääriä. Mallien vanhentumisen takia yli 10 vuoden kestoikiä ei suositella käytettäväksi laskelmissa peltoviljelykoneille.
url https://journal.fi/afs/article/view/71799
work_keys_str_mv AT erkkihoksanen peltoviljelykoneidenkaytostakestoiastajapoistamissyista
_version_ 1725105121678852096