Pelkoilmaisut S2-oppijoiden taitotasoille arvioiduissa tarinoissa

Artikkelissa tarkastellaan partisiipin pelottava käyttöä ja hyödyntämistä suomea toisena kielenä (S2) kirjoitetuissa tarinoissa, joiden tehtävänantoon partisiippi sisältyy sekä predikatiivina että määritteenä. Tutkittu aineisto on osa Jyväskylän yliopiston Cefling- ja Topling-tutkimushankkeen kokona...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Outi Toropainen
Format: Article
Language:English
Published: Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics 2014-10-01
Series:Lähivõrdlusi
Subjects:
Online Access:http://dx.doi.org/10.5128/LV24.09
Description
Summary:Artikkelissa tarkastellaan partisiipin pelottava käyttöä ja hyödyntämistä suomea toisena kielenä (S2) kirjoitetuissa tarinoissa, joiden tehtävänantoon partisiippi sisältyy sekä predikatiivina että määritteenä. Tutkittu aineisto on osa Jyväskylän yliopiston Cefling- ja Topling-tutkimushankkeen kokonaisaineistoa. Tutkimuksen aineistona on 249 pelkoilmausta, jotka ovat peräisin 144:stä eurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen (A1– C2) mukaan arvioidusta tarinasta. Valtaosa tarinoista ja ilmauksista sijoittuu taitotasoille A2 ja B1. Tulosten perusteella ei voi yksiselitteisesti osoittaa, että kielen alkeita osaavat käyttäisivät enemmän tehtävänannon partisiippia sellaisenaan. Joitakin sen suuntaisia ilmiöitä pelkoilmauksiin näyttäisi sisältyvän: Modaalisten adverbien ja partikkeleiden käyttö näyttäisi muun muassa lisääntyvän kielitaidon parantuessa, kun täysin identtisten partisiippi-ilmausten määrä näyttäisi vähentyvän. Myös sellaisten ilmausten, jotka eivät suoraan käytä tehtävänannon partisiippia, vaan hyödyntävät sitä esimerkiksi käyttämällä saman sanapesyeen verbiä, modaalisuus näyttäisi lisääntyvän kielitaidon vahvistuessa. Edistyneemmän S2-oppijan kielitaitoon näyttäisivät kuuluvan myös saman sanapesyeen verbin ketjuuntuminen ja substantiivin sisältävien paikallissijaisten olotilailmausten ilmaantuminen.
ISSN:1736-9290
2228-3854