| Summary: | Tässä analyysissa tutkitaan suomalaista työmarkkinajulkisuutta tarkastelemalla, miten Helsingin Sanomat kirjoittaa sairaanhoitajien työtaisteluista. Aineistona on noin 800 vuosina 1954–2007 julkaistua artikkelia. Niin työmarkkinajulkisuutta kuin suomalaisen journalismin pitkän aikavälin muutoksia on tutkittu melko vähän. Reilussa puolessa vuosisadassa on tapahtunut melko suuria muutoksia, mutta teksteissä on myös paljon pysyviä piirteitä. Uutiset kertovat palkkaneuvotteluista ja työtaistelujen seurauksista. Uutiset perustuvat suurelta osin uhkakuvien maalailuun, ja ne ovat tulevaisuuspuhetta, kertomuksia siitä mitä voisi tapahtua, jos työtaistelu alkaa tai jos se laajenee. Vuosien 1968 ja 1983 välillä tapahtuu merkittäviä muutoksia: sairaanhoitajat saavat äänen julkisuudessa ja samalla työmarkkinajulkisuus naisvaltaistuu. Myös kirjoittavan toimittajan rooli vahvistuu. Vuonna 2007 uutisten dramaturgiset piirteet vahvistuvat: tapahtuu yksilöitymistä, hoitajien ja kansalaisten ääni vahvistuu, moniäänisyys lisääntyy ja metaforat yleistyvät.
|
|---|
