Japanilaiset budolajit kansalaisuuteen kasvattajina. Tarkastelussa itäsuomalaiset budoseurat

Japanilaiset budolajit kansalaisuuteen kasvattajina. Tarkastelussa itäsuomalaiset budoseurat

Liikunnan ja urheilun painoarvo suomalaisten kansalaisuuteen kasvattamisessa on perinteisesti ollut huomattava. Hiihdosta, ammunnasta ja pesäpallosta kansalaiskasvatusta ammentaneen kansan saataville tuli 1900-luvun puolivälistä lähtien japanilaisperäisiä budolajeja, joiden mukana maahamme saapui tu...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Mika Levy
Format: Article
Language:Finnish
Published: Finnish Society for the History of Education 2010-06-01
Series:Kasvatus & Aika
Online Access:https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68179
id doaj-99ead64201a648cebe2c16252436014d
record_format Article
spelling doaj-99ead64201a648cebe2c16252436014d2020-11-25T04:00:36ZfinFinnish Society for the History of EducationKasvatus & Aika1797-22992010-06-0142Japanilaiset budolajit kansalaisuuteen kasvattajina. Tarkastelussa itäsuomalaiset budoseuratMika Levy0Itä-Suomen yliopistoLiikunnan ja urheilun painoarvo suomalaisten kansalaisuuteen kasvattamisessa on perinteisesti ollut huomattava. Hiihdosta, ammunnasta ja pesäpallosta kansalaiskasvatusta ammentaneen kansan saataville tuli 1900-luvun puolivälistä lähtien japanilaisperäisiä budolajeja, joiden mukana maahamme saapui tukku omintakeisia arvoja, tapoja ja toimintamalleja. Tässä artikkelissa kansalaiskasvatusta tarkastellaan kolmen japanilaislajin; aikidon, judon ja karaten juniorityöstä käsin. Tutkimusaineistona on lasten ja nuorten budovalmentajille kohdistetut kyselyt, joissa on mukana 14 valmentajaa kuudesta itäsuomalaisesta seurasta. Artikkelissa tuodaan esiin budoseurojen rooli nuorten kansalaisuuteen kasvattajina sekä yhteiskuntaan sosiaalistajina. Nuorten budoharjoittelussa noudatettavat tarkat pelisäännöt kulkevat käsi kädessä yleisempien yhteiskunnallisten normien kanssa. Tästä esimerkkejä ovat ryhmässä toimimiseen oppiminen, itsehillinnän kehittäminen ja toisten kunnioittaminen. Fyysisten harjoitteiden ohella budolajien opetussuunnitelmiin sisältyy itämaisesta filosofiasta kumpuava psyykkisen kehityksen ulottuvuus, joka monipuolistaa ja rikastuttaa lajien merkitystä kansalaisuuteen kasvattamisessa.https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68179
collection DOAJ
language Finnish
format Article
sources DOAJ
author Mika Levy
spellingShingle Mika Levy
Japanilaiset budolajit kansalaisuuteen kasvattajina. Tarkastelussa itäsuomalaiset budoseurat
Kasvatus & Aika
author_facet Mika Levy
author_sort Mika Levy
title Japanilaiset budolajit kansalaisuuteen kasvattajina. Tarkastelussa itäsuomalaiset budoseurat
title_short Japanilaiset budolajit kansalaisuuteen kasvattajina. Tarkastelussa itäsuomalaiset budoseurat
title_full Japanilaiset budolajit kansalaisuuteen kasvattajina. Tarkastelussa itäsuomalaiset budoseurat
title_fullStr Japanilaiset budolajit kansalaisuuteen kasvattajina. Tarkastelussa itäsuomalaiset budoseurat
title_full_unstemmed Japanilaiset budolajit kansalaisuuteen kasvattajina. Tarkastelussa itäsuomalaiset budoseurat
title_sort japanilaiset budolajit kansalaisuuteen kasvattajina. tarkastelussa itäsuomalaiset budoseurat
publisher Finnish Society for the History of Education
series Kasvatus & Aika
issn 1797-2299
publishDate 2010-06-01
description Liikunnan ja urheilun painoarvo suomalaisten kansalaisuuteen kasvattamisessa on perinteisesti ollut huomattava. Hiihdosta, ammunnasta ja pesäpallosta kansalaiskasvatusta ammentaneen kansan saataville tuli 1900-luvun puolivälistä lähtien japanilaisperäisiä budolajeja, joiden mukana maahamme saapui tukku omintakeisia arvoja, tapoja ja toimintamalleja. Tässä artikkelissa kansalaiskasvatusta tarkastellaan kolmen japanilaislajin; aikidon, judon ja karaten juniorityöstä käsin. Tutkimusaineistona on lasten ja nuorten budovalmentajille kohdistetut kyselyt, joissa on mukana 14 valmentajaa kuudesta itäsuomalaisesta seurasta. Artikkelissa tuodaan esiin budoseurojen rooli nuorten kansalaisuuteen kasvattajina sekä yhteiskuntaan sosiaalistajina. Nuorten budoharjoittelussa noudatettavat tarkat pelisäännöt kulkevat käsi kädessä yleisempien yhteiskunnallisten normien kanssa. Tästä esimerkkejä ovat ryhmässä toimimiseen oppiminen, itsehillinnän kehittäminen ja toisten kunnioittaminen. Fyysisten harjoitteiden ohella budolajien opetussuunnitelmiin sisältyy itämaisesta filosofiasta kumpuava psyykkisen kehityksen ulottuvuus, joka monipuolistaa ja rikastuttaa lajien merkitystä kansalaisuuteen kasvattamisessa.
url https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68179
work_keys_str_mv AT mikalevy japanilaisetbudolajitkansalaisuuteenkasvattajinatarkastelussaitasuomalaisetbudoseurat
_version_ 1724449497600229376

Similar Items