| Summary: | Facebookin kaltaisten verkkoympäristöjen käytön nivoutuminen osaksi arkea herättää kysymyksen siitä, miten tekniset alustat muovaavat ihmisten toimintaa ja miten ihmiset ymmärtävät näiden alustojen vaikuttavan toiminnan mahdollisuuksiinsa. Lähestyn tätä kysymystä soveltamalla Stuart Hallin tunnettua sisäänkoodaus–uloskoodaus-mallia Facebookin käyttäjien ja ei-käyttäjien ryhmäkeskusteluiden analyysiin. Esitän Hallin mallia mukaillen, että sosiaalista mediaa tutkittaessa on syytä ottaa huomioon samanaikaisesti se, miten sivustot rakentuvat ja ensisijaistavat merkityksiä sekä miten ihmiset ymmärtävät sivustot ja niiden merkityksen toiminnalleen. Empiirisessä analyysissani hahmottelen viisi erilaista neuvotteluasemaa suhteessa Facebookiin. Nämä ovat hyväksyvä, vähättelevä, normatiivinen, tyytyvä ja torjuva. Ryhmäkeskustelijat ensisijaistivat neuvotteluissaan Facebookin tarjoamat mahdollisuudet yhteydenpitoon. Facebookin yhteyksiä ohjaavaa luonnetta ja alustan arkkitehtuurista valtaa ei pidetty oman toiminnan kannalta merkityksellisenä. Poikkeuksen muodosti torjuva neuvotteluasema, johon asettui ei-käyttäjiä sekä käytön lopettaneita tai lopettamista harkitsevia käyttäjiä. Tutkimus antaakin viitteitä siitä, että alustojen arkistuminen ja myönteiset käyttökokemukset saavat internetin toimintaympäristöjen materiaalis-taloudelliset reunaehdot näyttäytymään merkityksettöminä, eikä niitä tunnu mielekkäältä pohtia. Tietojen keräämisen ja myymisen perustuva toimintamalli luonnollistuu eikä kaupallista mallia haastaville vaihtoehdoille nähdä tarvetta.
|
|---|
