Kveenin kieli ja kulttuuri kahdessa päiväkodissa Pohjois-Norjassa – kielen elvyttämistä ja vähemmistökulttuurin välitystä
Kveenin kieli eli kainunkieli kuuluu uhanalaisiin kieliin, koska se ei enää ole vanhemmilta lapsille luonnollisessa kommunikaatiossa välittyvä kieli. Artikkelissa analysoidaan Engeströmin (1987) toiminnan teorian avulla kveenin kielen ja kulttuurin elvyttämistä kahdessa pohjoisnorjalaisessa päiväkod...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Article |
Language: | English |
Published: |
Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics
2014-10-01
|
Series: | Lähivõrdlusi |
Subjects: | |
Online Access: | http://dx.doi.org/10.5128/LV24.06 |
id |
doaj-82ff3ca9d6a243a9aa125882f084ed8a |
---|---|
record_format |
Article |
spelling |
doaj-82ff3ca9d6a243a9aa125882f084ed8a2020-11-24T23:09:52ZengEesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied LinguisticsLähivõrdlusi1736-92902228-38542014-10-012415118210.5128/LV24.06 Kveenin kieli ja kulttuuri kahdessa päiväkodissa Pohjois-Norjassa – kielen elvyttämistä ja vähemmistökulttuurin välitystäLeena NiiranenKveenin kieli eli kainunkieli kuuluu uhanalaisiin kieliin, koska se ei enää ole vanhemmilta lapsille luonnollisessa kommunikaatiossa välittyvä kieli. Artikkelissa analysoidaan Engeströmin (1987) toiminnan teorian avulla kveenin kielen ja kulttuurin elvyttämistä kahdessa pohjoisnorjalaisessa päiväkodissa. Vain toisessa kuvatuista päiväkodeista pyrittiin kveenin kielen elvytykseen ns. kielipesämenetelmää käyttäen. Tähän toimintaan osallistuvat (päiväkodin työntekijät, vanhemmat, kunnan opetustoimen edustajat, paikkakunnan kveenin kieltä osaavat henkilöt) muodostivat toimintayhteisön. Analyysi osoittaa, että kveenin kielen elvytyksessä vastuu toiminnasta oli pääasiassa päiväkotien henkilökunnalla. Työhön oli saatavissa rajallinen määrä toimintavälineitä, kuten kveenin kieltä osaavia työntekijöitä tai kveeninkielisiä oppimateriaaleja. Toiminnan tuloksena lapsille kehittyi reseptiivinen kielitaito ainakin joissakin rutiininomaisissa kielenkäytön tilanteissa. Kielipesämäinen toiminta muutti lisäksi kieliasenteita kielipesän toimintayhteisössä, ja se myös lisäsi kveenin kielen käyttöä joidenkin kielipesään osallistuvien lasten perheissä. Tämä voidaan nähdä esimerkkinä ekspansiivisesta oppimisesta kieltä elvyttävässä toimintayhteisössä.http://dx.doi.org/10.5128/LV24.06language revitalizationlanguage nestKven languageactivity theory |
collection |
DOAJ |
language |
English |
format |
Article |
sources |
DOAJ |
author |
Leena Niiranen |
spellingShingle |
Leena Niiranen Kveenin kieli ja kulttuuri kahdessa päiväkodissa Pohjois-Norjassa – kielen elvyttämistä ja vähemmistökulttuurin välitystä Lähivõrdlusi language revitalization language nest Kven language activity theory |
author_facet |
Leena Niiranen |
author_sort |
Leena Niiranen |
title |
Kveenin kieli ja kulttuuri kahdessa päiväkodissa Pohjois-Norjassa – kielen elvyttämistä ja vähemmistökulttuurin välitystä |
title_short |
Kveenin kieli ja kulttuuri kahdessa päiväkodissa Pohjois-Norjassa – kielen elvyttämistä ja vähemmistökulttuurin välitystä |
title_full |
Kveenin kieli ja kulttuuri kahdessa päiväkodissa Pohjois-Norjassa – kielen elvyttämistä ja vähemmistökulttuurin välitystä |
title_fullStr |
Kveenin kieli ja kulttuuri kahdessa päiväkodissa Pohjois-Norjassa – kielen elvyttämistä ja vähemmistökulttuurin välitystä |
title_full_unstemmed |
Kveenin kieli ja kulttuuri kahdessa päiväkodissa Pohjois-Norjassa – kielen elvyttämistä ja vähemmistökulttuurin välitystä |
title_sort |
kveenin kieli ja kulttuuri kahdessa päiväkodissa pohjois-norjassa – kielen elvyttämistä ja vähemmistökulttuurin välitystä |
publisher |
Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics |
series |
Lähivõrdlusi |
issn |
1736-9290 2228-3854 |
publishDate |
2014-10-01 |
description |
Kveenin kieli eli kainunkieli kuuluu uhanalaisiin kieliin, koska se ei enää ole vanhemmilta lapsille luonnollisessa kommunikaatiossa välittyvä kieli. Artikkelissa analysoidaan Engeströmin (1987) toiminnan teorian avulla kveenin kielen ja kulttuurin elvyttämistä kahdessa pohjoisnorjalaisessa päiväkodissa. Vain toisessa kuvatuista päiväkodeista pyrittiin kveenin kielen elvytykseen ns. kielipesämenetelmää käyttäen. Tähän toimintaan osallistuvat (päiväkodin työntekijät, vanhemmat, kunnan opetustoimen edustajat, paikkakunnan kveenin kieltä osaavat henkilöt) muodostivat toimintayhteisön. Analyysi osoittaa, että kveenin kielen elvytyksessä vastuu toiminnasta oli pääasiassa päiväkotien henkilökunnalla. Työhön oli saatavissa rajallinen määrä toimintavälineitä, kuten kveenin kieltä osaavia työntekijöitä tai kveeninkielisiä oppimateriaaleja. Toiminnan tuloksena lapsille kehittyi reseptiivinen kielitaito ainakin joissakin rutiininomaisissa kielenkäytön tilanteissa. Kielipesämäinen toiminta muutti lisäksi kieliasenteita kielipesän toimintayhteisössä, ja se myös lisäsi kveenin kielen käyttöä joidenkin kielipesään osallistuvien lasten perheissä. Tämä voidaan nähdä esimerkkinä ekspansiivisesta oppimisesta kieltä elvyttävässä toimintayhteisössä. |
topic |
language revitalization language nest Kven language activity theory |
url |
http://dx.doi.org/10.5128/LV24.06 |
work_keys_str_mv |
AT leenaniiranen kveeninkielijakulttuurikahdessapaivakodissapohjoisnorjassakielenelvyttamistajavahemmistokulttuurinvalitysta |
_version_ |
1725609288308621312 |