Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa

Artikkelissa luomme katsauksen vammaisten lasten tutkimuksessa tapahtuneisiin tutkimusparadigman muutoksiin. Pohdimme, millaiset vammaisuuteen liittyvät käsitykset ja määritelmät vaikuttavat siihen, miten tutkimme ”vammaista lasta”.  Tarkastelemme muutoksia vammaisuuden määrittelyssä ja määrittelyj...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Sirkka Komulainen, Pilvi Hämeenaho
Format: Article
Language:Finnish
Published: Finnish Society for the History of Education 2019-12-01
Series:Kasvatus & Aika
Subjects:
Online Access:https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/76842
id doaj-8167f0994661479d89112bb03da5d1f3
record_format Article
spelling doaj-8167f0994661479d89112bb03da5d1f32020-11-25T03:39:26ZfinFinnish Society for the History of EducationKasvatus & Aika1797-22992019-12-0113410.33350/ka.76842Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessaSirkka Komulainen0Pilvi Hämeenaho1Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluItä-Suomen yliopisto Artikkelissa luomme katsauksen vammaisten lasten tutkimuksessa tapahtuneisiin tutkimusparadigman muutoksiin. Pohdimme, millaiset vammaisuuteen liittyvät käsitykset ja määritelmät vaikuttavat siihen, miten tutkimme ”vammaista lasta”.  Tarkastelemme muutoksia vammaisuuden määrittelyssä ja määrittelyjen vaikutuksia käytäntöihin erityisesti koulutuksellisen inkluusion kontekstissa. Määritelmät ja tutkimusorientaatiot ovat muuttuneet vammaisten yhteiskunnallisen aseman muutoksien myötä. 1980-luvulta lähtien haavoittuvuuden sijaan tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota lasten oikeuksiin ja heidän toimijuutensa. Samalla yksilön oikeuksia korostavia, uusliberalistisia diskursseja on myös kritisoitu lapsen tarpeita, vamman vaikutuksia ja ympäristön vastuuta vähätteleviksi. Laajasti anglo-amerikkalaisen, niin sanotun ”vammaisuuden sosiaalisen mallin” mukaisen tutkimuksen pohjalta nostamme esiin myös viimeisimmän käänteen vammaisten lasten tutkimuksessa, joka peräänkuuluttaa arvoperustaista siirtymää yksilökeskeisyydestä yhteisöllisyyteen. Käänne on tuonut tutkimukseen sosiaalisen solidaarisuuden sekä keskinäisen riippuvuuden käsitteistöä lapsen oikeuksia ja toimijuutta korostavien näkökulmien ja tutkimusotteiden sijaan. Keskenään ristiriitaisilta vaikuttavia tutkimusotteita ei kuitenkaan tarvitse nähdä toisiaan poissulkevina, eikä sosiaalista solidaarisuutta tavoitteleva tutkimus kiellä oikeusperustaisuuden tärkeyttä. Uusi käänne korostaa yhteisöllisyyden merkityksen tunnistamisen tärkeyttä. Siten se edistää vammaisten osallisuutta, sekä laajemmin yhteiskunnallisen inkluusion tavoitteita. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/76842vammaisuuden tutkimuslapsuuden tutkimusinkluusiolapsen oikeudetsolidaarisuus
collection DOAJ
language Finnish
format Article
sources DOAJ
author Sirkka Komulainen
Pilvi Hämeenaho
spellingShingle Sirkka Komulainen
Pilvi Hämeenaho
Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa
Kasvatus & Aika
vammaisuuden tutkimus
lapsuuden tutkimus
inkluusio
lapsen oikeudet
solidaarisuus
author_facet Sirkka Komulainen
Pilvi Hämeenaho
author_sort Sirkka Komulainen
title Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa
title_short Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa
title_full Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa
title_fullStr Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa
title_full_unstemmed Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa
title_sort sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa
publisher Finnish Society for the History of Education
series Kasvatus & Aika
issn 1797-2299
publishDate 2019-12-01
description Artikkelissa luomme katsauksen vammaisten lasten tutkimuksessa tapahtuneisiin tutkimusparadigman muutoksiin. Pohdimme, millaiset vammaisuuteen liittyvät käsitykset ja määritelmät vaikuttavat siihen, miten tutkimme ”vammaista lasta”.  Tarkastelemme muutoksia vammaisuuden määrittelyssä ja määrittelyjen vaikutuksia käytäntöihin erityisesti koulutuksellisen inkluusion kontekstissa. Määritelmät ja tutkimusorientaatiot ovat muuttuneet vammaisten yhteiskunnallisen aseman muutoksien myötä. 1980-luvulta lähtien haavoittuvuuden sijaan tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota lasten oikeuksiin ja heidän toimijuutensa. Samalla yksilön oikeuksia korostavia, uusliberalistisia diskursseja on myös kritisoitu lapsen tarpeita, vamman vaikutuksia ja ympäristön vastuuta vähätteleviksi. Laajasti anglo-amerikkalaisen, niin sanotun ”vammaisuuden sosiaalisen mallin” mukaisen tutkimuksen pohjalta nostamme esiin myös viimeisimmän käänteen vammaisten lasten tutkimuksessa, joka peräänkuuluttaa arvoperustaista siirtymää yksilökeskeisyydestä yhteisöllisyyteen. Käänne on tuonut tutkimukseen sosiaalisen solidaarisuuden sekä keskinäisen riippuvuuden käsitteistöä lapsen oikeuksia ja toimijuutta korostavien näkökulmien ja tutkimusotteiden sijaan. Keskenään ristiriitaisilta vaikuttavia tutkimusotteita ei kuitenkaan tarvitse nähdä toisiaan poissulkevina, eikä sosiaalista solidaarisuutta tavoitteleva tutkimus kiellä oikeusperustaisuuden tärkeyttä. Uusi käänne korostaa yhteisöllisyyden merkityksen tunnistamisen tärkeyttä. Siten se edistää vammaisten osallisuutta, sekä laajemmin yhteiskunnallisen inkluusion tavoitteita.
topic vammaisuuden tutkimus
lapsuuden tutkimus
inkluusio
lapsen oikeudet
solidaarisuus
url https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/76842
work_keys_str_mv AT sirkkakomulainen sosiaalisensolidaarisuudenkaannevammaistenlastentutkimuksessa
AT pilvihameenaho sosiaalisensolidaarisuudenkaannevammaistenlastentutkimuksessa
_version_ 1724538865843175424