Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa
Artikkelissa luomme katsauksen vammaisten lasten tutkimuksessa tapahtuneisiin tutkimusparadigman muutoksiin. Pohdimme, millaiset vammaisuuteen liittyvät käsitykset ja määritelmät vaikuttavat siihen, miten tutkimme ”vammaista lasta”. Tarkastelemme muutoksia vammaisuuden määrittelyssä ja määrittelyj...
Main Authors: | , |
---|---|
Format: | Article |
Language: | Finnish |
Published: |
Finnish Society for the History of Education
2019-12-01
|
Series: | Kasvatus & Aika |
Subjects: | |
Online Access: | https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/76842 |
id |
doaj-8167f0994661479d89112bb03da5d1f3 |
---|---|
record_format |
Article |
spelling |
doaj-8167f0994661479d89112bb03da5d1f32020-11-25T03:39:26ZfinFinnish Society for the History of EducationKasvatus & Aika1797-22992019-12-0113410.33350/ka.76842Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessaSirkka Komulainen0Pilvi Hämeenaho1Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluItä-Suomen yliopisto Artikkelissa luomme katsauksen vammaisten lasten tutkimuksessa tapahtuneisiin tutkimusparadigman muutoksiin. Pohdimme, millaiset vammaisuuteen liittyvät käsitykset ja määritelmät vaikuttavat siihen, miten tutkimme ”vammaista lasta”. Tarkastelemme muutoksia vammaisuuden määrittelyssä ja määrittelyjen vaikutuksia käytäntöihin erityisesti koulutuksellisen inkluusion kontekstissa. Määritelmät ja tutkimusorientaatiot ovat muuttuneet vammaisten yhteiskunnallisen aseman muutoksien myötä. 1980-luvulta lähtien haavoittuvuuden sijaan tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota lasten oikeuksiin ja heidän toimijuutensa. Samalla yksilön oikeuksia korostavia, uusliberalistisia diskursseja on myös kritisoitu lapsen tarpeita, vamman vaikutuksia ja ympäristön vastuuta vähätteleviksi. Laajasti anglo-amerikkalaisen, niin sanotun ”vammaisuuden sosiaalisen mallin” mukaisen tutkimuksen pohjalta nostamme esiin myös viimeisimmän käänteen vammaisten lasten tutkimuksessa, joka peräänkuuluttaa arvoperustaista siirtymää yksilökeskeisyydestä yhteisöllisyyteen. Käänne on tuonut tutkimukseen sosiaalisen solidaarisuuden sekä keskinäisen riippuvuuden käsitteistöä lapsen oikeuksia ja toimijuutta korostavien näkökulmien ja tutkimusotteiden sijaan. Keskenään ristiriitaisilta vaikuttavia tutkimusotteita ei kuitenkaan tarvitse nähdä toisiaan poissulkevina, eikä sosiaalista solidaarisuutta tavoitteleva tutkimus kiellä oikeusperustaisuuden tärkeyttä. Uusi käänne korostaa yhteisöllisyyden merkityksen tunnistamisen tärkeyttä. Siten se edistää vammaisten osallisuutta, sekä laajemmin yhteiskunnallisen inkluusion tavoitteita. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/76842vammaisuuden tutkimuslapsuuden tutkimusinkluusiolapsen oikeudetsolidaarisuus |
collection |
DOAJ |
language |
Finnish |
format |
Article |
sources |
DOAJ |
author |
Sirkka Komulainen Pilvi Hämeenaho |
spellingShingle |
Sirkka Komulainen Pilvi Hämeenaho Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa Kasvatus & Aika vammaisuuden tutkimus lapsuuden tutkimus inkluusio lapsen oikeudet solidaarisuus |
author_facet |
Sirkka Komulainen Pilvi Hämeenaho |
author_sort |
Sirkka Komulainen |
title |
Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa |
title_short |
Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa |
title_full |
Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa |
title_fullStr |
Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa |
title_full_unstemmed |
Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa |
title_sort |
sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa |
publisher |
Finnish Society for the History of Education |
series |
Kasvatus & Aika |
issn |
1797-2299 |
publishDate |
2019-12-01 |
description |
Artikkelissa luomme katsauksen vammaisten lasten tutkimuksessa tapahtuneisiin tutkimusparadigman muutoksiin. Pohdimme, millaiset vammaisuuteen liittyvät käsitykset ja määritelmät vaikuttavat siihen, miten tutkimme ”vammaista lasta”. Tarkastelemme muutoksia vammaisuuden määrittelyssä ja määrittelyjen vaikutuksia käytäntöihin erityisesti koulutuksellisen inkluusion kontekstissa. Määritelmät ja tutkimusorientaatiot ovat muuttuneet vammaisten yhteiskunnallisen aseman muutoksien myötä. 1980-luvulta lähtien haavoittuvuuden sijaan tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota lasten oikeuksiin ja heidän toimijuutensa. Samalla yksilön oikeuksia korostavia, uusliberalistisia diskursseja on myös kritisoitu lapsen tarpeita, vamman vaikutuksia ja ympäristön vastuuta vähätteleviksi. Laajasti anglo-amerikkalaisen, niin sanotun ”vammaisuuden sosiaalisen mallin” mukaisen tutkimuksen pohjalta nostamme esiin myös viimeisimmän käänteen vammaisten lasten tutkimuksessa, joka peräänkuuluttaa arvoperustaista siirtymää yksilökeskeisyydestä yhteisöllisyyteen. Käänne on tuonut tutkimukseen sosiaalisen solidaarisuuden sekä keskinäisen riippuvuuden käsitteistöä lapsen oikeuksia ja toimijuutta korostavien näkökulmien ja tutkimusotteiden sijaan. Keskenään ristiriitaisilta vaikuttavia tutkimusotteita ei kuitenkaan tarvitse nähdä toisiaan poissulkevina, eikä sosiaalista solidaarisuutta tavoitteleva tutkimus kiellä oikeusperustaisuuden tärkeyttä. Uusi käänne korostaa yhteisöllisyyden merkityksen tunnistamisen tärkeyttä. Siten se edistää vammaisten osallisuutta, sekä laajemmin yhteiskunnallisen inkluusion tavoitteita.
|
topic |
vammaisuuden tutkimus lapsuuden tutkimus inkluusio lapsen oikeudet solidaarisuus |
url |
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/76842 |
work_keys_str_mv |
AT sirkkakomulainen sosiaalisensolidaarisuudenkaannevammaistenlastentutkimuksessa AT pilvihameenaho sosiaalisensolidaarisuudenkaannevammaistenlastentutkimuksessa |
_version_ |
1724538865843175424 |