Kyrönjoen vesistöalueen rikkipitoiset viljelysmaat
Kyrönjoen valuma-alueelta kartoitettiin n. 26 000 ha viljelymaata sulfaattimaiksi, mikä on 19 % koko viljelyalasta. Pääosa (80 %) todetuista sulfaattimaista sijoittui korkeustasolle 15—45 m merenpinnasta. Yli 600 maanäytteestä, jotka oli otettu muokkauskerroksesta, 50—70 cm:n kerroksesta ja pohjaved...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Article |
Language: | English |
Published: |
Scientific Agricultural Society of Finland
1975-12-01
|
Series: | Agricultural and Food Science |
Online Access: | https://journal.fi/afs/article/view/71855 |
id |
doaj-78ed4b042f5d433195ba990f74819365 |
---|---|
record_format |
Article |
spelling |
doaj-78ed4b042f5d433195ba990f748193652020-11-24T21:34:01ZengScientific Agricultural Society of FinlandAgricultural and Food Science1459-60671795-18951975-12-01476Kyrönjoen vesistöalueen rikkipitoiset viljelysmaat Raimo Erviö0Maatalouden tutkimuskeskus, Maantutkimuslaitos, 01300 VantaaKyrönjoen valuma-alueelta kartoitettiin n. 26 000 ha viljelymaata sulfaattimaiksi, mikä on 19 % koko viljelyalasta. Pääosa (80 %) todetuista sulfaattimaista sijoittui korkeustasolle 15—45 m merenpinnasta. Yli 600 maanäytteestä, jotka oli otettu muokkauskerroksesta, 50—70 cm:n kerroksesta ja pohjavedenpinnan alapuolelta tutkittiin rikki-, kalsium-, magnesium-, kalium-, rauta-, alumiini- ja mangaanipitoisuudet sekä pH-arvo ja johtoluku. Paitsi rikkiä todettiin maiden sisältävän rautaa, alumiinia ja pohjamaakerroksessa myös mangaania runsaammin kuin suomalaisissa maissa yleensä. Näiden maiden pH-arvo oli normaalia alhaisempi ja johtoluku taas tavanomaista korkeampi. Aerobisen keskikerroksen (50—70 cm) korkeimmat keskimääräiset rikki-, rauta- ja alumiinipitoisuudet sekä korkein johtoluku ja alhaisin pH-arvo todettiin lieju- ja liejusaviryhmien maissa. Keskimääräiset mangaanipitoisuudet olivat korkeimmat anaerobisissa pohjamaanäytteissä. Maan keskikerroksen pH-arvo oli sitä alhaisempi mitä enemmän maa sisälsi rikkiä, rautaa tai alumiinia. Rauta ja alumiini olivat selvässä positiivisessa vuorosuhteessa keskenään. Maan johtoluku nousi rikki-, rauta- tai aluminipitoisuuden kasvaessa. Johtoluvun kasvaessa maan pH-luku aleni.https://journal.fi/afs/article/view/71855 |
collection |
DOAJ |
language |
English |
format |
Article |
sources |
DOAJ |
author |
Raimo Erviö |
spellingShingle |
Raimo Erviö Kyrönjoen vesistöalueen rikkipitoiset viljelysmaat Agricultural and Food Science |
author_facet |
Raimo Erviö |
author_sort |
Raimo Erviö |
title |
Kyrönjoen vesistöalueen rikkipitoiset viljelysmaat |
title_short |
Kyrönjoen vesistöalueen rikkipitoiset viljelysmaat |
title_full |
Kyrönjoen vesistöalueen rikkipitoiset viljelysmaat |
title_fullStr |
Kyrönjoen vesistöalueen rikkipitoiset viljelysmaat |
title_full_unstemmed |
Kyrönjoen vesistöalueen rikkipitoiset viljelysmaat |
title_sort |
kyrönjoen vesistöalueen rikkipitoiset viljelysmaat |
publisher |
Scientific Agricultural Society of Finland |
series |
Agricultural and Food Science |
issn |
1459-6067 1795-1895 |
publishDate |
1975-12-01 |
description |
Kyrönjoen valuma-alueelta kartoitettiin n. 26 000 ha viljelymaata sulfaattimaiksi, mikä on 19 % koko viljelyalasta. Pääosa (80 %) todetuista sulfaattimaista sijoittui korkeustasolle 15—45 m merenpinnasta. Yli 600 maanäytteestä, jotka oli otettu muokkauskerroksesta, 50—70 cm:n kerroksesta ja pohjavedenpinnan alapuolelta tutkittiin rikki-, kalsium-, magnesium-, kalium-, rauta-, alumiini- ja mangaanipitoisuudet sekä pH-arvo ja johtoluku. Paitsi rikkiä todettiin maiden sisältävän rautaa, alumiinia ja pohjamaakerroksessa myös mangaania runsaammin kuin suomalaisissa maissa yleensä. Näiden maiden pH-arvo oli normaalia alhaisempi ja johtoluku taas tavanomaista korkeampi. Aerobisen keskikerroksen (50—70 cm) korkeimmat keskimääräiset rikki-, rauta- ja alumiinipitoisuudet sekä korkein johtoluku ja alhaisin pH-arvo todettiin lieju- ja liejusaviryhmien maissa. Keskimääräiset mangaanipitoisuudet olivat korkeimmat anaerobisissa pohjamaanäytteissä. Maan keskikerroksen pH-arvo oli sitä alhaisempi mitä enemmän maa sisälsi rikkiä, rautaa tai alumiinia. Rauta ja alumiini olivat selvässä positiivisessa vuorosuhteessa keskenään. Maan johtoluku nousi rikki-, rauta- tai aluminipitoisuuden kasvaessa. Johtoluvun kasvaessa maan pH-luku aleni. |
url |
https://journal.fi/afs/article/view/71855 |
work_keys_str_mv |
AT raimoervio kyronjoenvesistoalueenrikkipitoisetviljelysmaat |
_version_ |
1725950786369748992 |