Kyrönjoen vesistöalueen rikkipitoiset viljelysmaat

Kyrönjoen valuma-alueelta kartoitettiin n. 26 000 ha viljelymaata sulfaattimaiksi, mikä on 19 % koko viljelyalasta. Pääosa (80 %) todetuista sulfaattimaista sijoittui korkeustasolle 15—45 m merenpinnasta. Yli 600 maanäytteestä, jotka oli otettu muokkauskerroksesta, 50—70 cm:n kerroksesta ja pohjaved...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Raimo Erviö
Format: Article
Language:English
Published: Scientific Agricultural Society of Finland 1975-12-01
Series:Agricultural and Food Science
Online Access:https://journal.fi/afs/article/view/71855
Description
Summary:Kyrönjoen valuma-alueelta kartoitettiin n. 26 000 ha viljelymaata sulfaattimaiksi, mikä on 19 % koko viljelyalasta. Pääosa (80 %) todetuista sulfaattimaista sijoittui korkeustasolle 15—45 m merenpinnasta. Yli 600 maanäytteestä, jotka oli otettu muokkauskerroksesta, 50—70 cm:n kerroksesta ja pohjavedenpinnan alapuolelta tutkittiin rikki-, kalsium-, magnesium-, kalium-, rauta-, alumiini- ja mangaanipitoisuudet sekä pH-arvo ja johtoluku. Paitsi rikkiä todettiin maiden sisältävän rautaa, alumiinia ja pohjamaakerroksessa myös mangaania runsaammin kuin suomalaisissa maissa yleensä. Näiden maiden pH-arvo oli normaalia alhaisempi ja johtoluku taas tavanomaista korkeampi. Aerobisen keskikerroksen (50—70 cm) korkeimmat keskimääräiset rikki-, rauta- ja alumiinipitoisuudet sekä korkein johtoluku ja alhaisin pH-arvo todettiin lieju- ja liejusaviryhmien maissa. Keskimääräiset mangaanipitoisuudet olivat korkeimmat anaerobisissa pohjamaanäytteissä. Maan keskikerroksen pH-arvo oli sitä alhaisempi mitä enemmän maa sisälsi rikkiä, rautaa tai alumiinia. Rauta ja alumiini olivat selvässä positiivisessa vuorosuhteessa keskenään. Maan johtoluku nousi rikki-, rauta- tai aluminipitoisuuden kasvaessa. Johtoluvun kasvaessa maan pH-luku aleni.
ISSN:1459-6067
1795-1895