Maamme perunalajikkeiden viljelylaajuus ja viljelyalueet
Vuoden 1950 maatalouslaskennan yhteydessä suoritettu otantatiedustelu perunalajikkeiden viljelylaajuuksista osoittaa, että myöskin Suomessa viljelty perunalajikkeisto on varsin kirjava, ja että huomattavan suurilla aloilla vielä viljellään tuntemattomia, sekalaisia ja maatiaislajikkeita. Yleisimmin...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Article |
Language: | English |
Published: |
Scientific Agricultural Society of Finland
1955-01-01
|
Series: | Agricultural and Food Science |
Online Access: | https://journal.fi/afs/article/view/71385 |
id |
doaj-60df330e09f346339e0bca9f106e47f3 |
---|---|
record_format |
Article |
spelling |
doaj-60df330e09f346339e0bca9f106e47f32020-11-24T21:29:11ZengScientific Agricultural Society of FinlandAgricultural and Food Science1459-60671795-18951955-01-01271Maamme perunalajikkeiden viljelylaajuus ja viljelyalueetP. J. Saksa0Maataloushallituksen tilastotoimisto, HelsinkiVuoden 1950 maatalouslaskennan yhteydessä suoritettu otantatiedustelu perunalajikkeiden viljelylaajuuksista osoittaa, että myöskin Suomessa viljelty perunalajikkeisto on varsin kirjava, ja että huomattavan suurilla aloilla vielä viljellään tuntemattomia, sekalaisia ja maatiaislajikkeita. Yleisimmin viljelty perunalajikkeemme on Ruusulehti, mutta senkään viljelyala ei ole ollut suurempi kuin 1/8 maan koko peruna-alasta. Selvitettyjen lajikkeiden hallussa oleva viljelyala on ollut 2/3 koko peruna-alasta, joten kolmanneksella viljelyalasta vielä viljellään sekalaisia (10.7 %), tarkemmin määrittelemättömiä tai tuntemattomia (18.9 %) ja maatiaisia (3.6 %). Vastaisen lajikeohjauksen tulisi epäilemättä kohdistua juuri näiden ryhmien osuuden pienentämiseen. Niinikään olisi pyrittävä supistamaan myös vanhojen heikkosatoisten perunalajikkeiden viljelyä. Edelleen olisi lajikevalintaohjaus kohdistettava erityisesti pienikokoisiin viljelmiin, joiden perunalajikkeisto kaipaa eniten uusimista, kuten taulukosta 2 voidaan todeta. Toiselta puolen on lajikeohjausta suunniteltaessa ja toteutettaessa muistettava, että valtaosa maan perunasadosta tuotetaan yli 10 ha peltoa sisältäviltä viljelmiltä. Tulevaa lajikeohjausta ja sen tuloksellisuuden seuraamista silmällä pitäen tullaan vastaisuudessakin panemaan toimeen esitetynlaisia lajiketiedusteluja. Suunnitelmien mukaan tapahtuisivat tiedustelut joka viides vuosi.https://journal.fi/afs/article/view/71385 |
collection |
DOAJ |
language |
English |
format |
Article |
sources |
DOAJ |
author |
P. J. Saksa |
spellingShingle |
P. J. Saksa Maamme perunalajikkeiden viljelylaajuus ja viljelyalueet Agricultural and Food Science |
author_facet |
P. J. Saksa |
author_sort |
P. J. Saksa |
title |
Maamme perunalajikkeiden viljelylaajuus ja viljelyalueet |
title_short |
Maamme perunalajikkeiden viljelylaajuus ja viljelyalueet |
title_full |
Maamme perunalajikkeiden viljelylaajuus ja viljelyalueet |
title_fullStr |
Maamme perunalajikkeiden viljelylaajuus ja viljelyalueet |
title_full_unstemmed |
Maamme perunalajikkeiden viljelylaajuus ja viljelyalueet |
title_sort |
maamme perunalajikkeiden viljelylaajuus ja viljelyalueet |
publisher |
Scientific Agricultural Society of Finland |
series |
Agricultural and Food Science |
issn |
1459-6067 1795-1895 |
publishDate |
1955-01-01 |
description |
Vuoden 1950 maatalouslaskennan yhteydessä suoritettu otantatiedustelu perunalajikkeiden viljelylaajuuksista osoittaa, että myöskin Suomessa viljelty perunalajikkeisto on varsin kirjava, ja että huomattavan suurilla aloilla vielä viljellään tuntemattomia, sekalaisia ja maatiaislajikkeita. Yleisimmin viljelty perunalajikkeemme on Ruusulehti, mutta senkään viljelyala ei ole ollut suurempi kuin 1/8 maan koko peruna-alasta. Selvitettyjen lajikkeiden hallussa oleva viljelyala on ollut 2/3 koko peruna-alasta, joten kolmanneksella viljelyalasta vielä viljellään sekalaisia (10.7 %), tarkemmin määrittelemättömiä tai tuntemattomia (18.9 %) ja maatiaisia (3.6 %). Vastaisen lajikeohjauksen tulisi epäilemättä kohdistua juuri näiden ryhmien osuuden pienentämiseen. Niinikään olisi pyrittävä supistamaan myös vanhojen heikkosatoisten perunalajikkeiden viljelyä. Edelleen olisi lajikevalintaohjaus kohdistettava erityisesti pienikokoisiin viljelmiin, joiden perunalajikkeisto kaipaa eniten uusimista, kuten taulukosta 2 voidaan todeta. Toiselta puolen on lajikeohjausta suunniteltaessa ja toteutettaessa muistettava, että valtaosa maan perunasadosta tuotetaan yli 10 ha peltoa sisältäviltä viljelmiltä. Tulevaa lajikeohjausta ja sen tuloksellisuuden seuraamista silmällä pitäen tullaan vastaisuudessakin panemaan toimeen esitetynlaisia lajiketiedusteluja. Suunnitelmien mukaan tapahtuisivat tiedustelut joka viides vuosi. |
url |
https://journal.fi/afs/article/view/71385 |
work_keys_str_mv |
AT pjsaksa maammeperunalajikkeidenviljelylaajuusjaviljelyalueet |
_version_ |
1725966872669585408 |